Vanha sanonta näkyy pitävän hyvin paikkansa, kun puhutaan rauduskoivun kasvatuksesta, eli metri pituutta ja sentti paksuutta vuodessa. Kun kesällä 2015 lyötiin kuusikon kannonnostoalueeseen 15 cm pituisia kesäkoivuja, tuntui silloin ajatus ensiharvennuksesta vielä aika kaukaiselta, vaan eipä tunnu enää. Ensiharvennus on edessä 2027.

Lyötiin toukokuussa 15-20 cm pituiset koivuntaimet kuusikon kannonnostoalueeseen. Nyt taimien pituus on jo 40-90 cm.

Oon tehnyt kokeita kuusentaimi kuvioilla. Osan raivasin 5- vuotiaan ja taimikonkoito 10 vuotiaana ja toisen osan 7-8- vuotiaana ja siitä olen taimikonhoitoa n. 7 jälkeen. Näissä on säädetty sekapuuosuutta myös. Siis samat itsekasvatut huippujalostetu taimet, samankaltainen maaperä ja samoihin aikoihin. Osan kokeista 5-  varhaisperatuista jouduin kun heti näki miten huonoon suuntaan asiat lähti. Tosin töissä nyt on nähnyt aika paljon kuusentaimikoita et niiden kasvamista seuraamalla olen muokannut kuusentaimikon kasvatustapaa. Tulokset on ollut rajuja kun katsotaan metsään.fi, 7-8 vuotiaina varhaisperatuissa on lähes tuplamäärä puuta samassa ajassa ja 5 ja 10 vuoiaina varhaiperatuissa on tiheyskin tiedoissa huomattavasti korkeampi vesakosta johtuen eli joutuu raivaamaan 3nen kerran. Näihin on ihan loogiset syyt ja aika paljon olen jo tähän mennessäkin kertonut miksi asiat lähtevät menemään pieleen kun varhaisperataan 5 -vuotiaana. Kun joku tutkija myös huomaa tämän niin pituuden lisäksi joutuu päivittää metsänhoitotavat sekä kuutiot.

Hups, kirjoitusvirhe, eli 5 vuotiaana varhaisperkaus 1-1,5 ja 5vuoden päästä 10 vuotiaana taimikonhoito 3-4m, kuten vallitsevat ohjeet on ja miten ne oli Riikolan ja Mykkäsen kirjassa kirjoitettu. Eli kirjan mukaan tehty. Tarkoitin pelkkää kuusta. Eli kirjan ohjeiden mukaan tehtynä kuutioissa jäi puoleen ja 3 taimikonhoito on vielä edessä n.16-vuotiaissa taimikoissa, joissa tehty 5 varhaisperkaus. Osan siis jouduin keskeyttämään ja raivaamaan uudestaan 7-8- vuotiaana muiden mukana et vertailualaa ei tullut sitä määrää kuin olisin toivonut kun haitallisuus kyllä selvisi nopeasti. Mm. Miksi kuutioissa päästään suurempaan on mm. Sekapuun parempi hallinta ja mitä maan alla tapahtuu mm. Sekapuun kasvatuksen seurauksena sekä kasvu keskittyy enemmän kasvatettaviin kuin vesakkoon.

Voisit RR lukaista läpi metsänhoidon suositukset ja kertoa: onko niissä mielestäsi huomioitu nykyään kannattavuus riittävästi? Maksimoidaanko puuntuotantoa kustannuksista välittämättä? En kirjoita että ”edelleen”, koska en tiedä niin aiemminkaan tehdyn. Jos metsäinvestoinneille ei lasketa korkoa, päädytäänkö noihin nykyisiin vai erilaisiin ohjeisiin?

Ymmärtääkseni erilaiset korkovaatimukset on nykyään huomioitu tarjoamalla mahdollisuus jatkuvaan kasvatukseen, erilaisiin uudistamisketjuihin ja harvennusvoimakkuuksiin. Pitkän valmistusajan ja vähän puuta tuottavan kohteen suositeltu alkuinvestointi on pienempi kuin lyhyen pitoajan ja hyvän kasvun kohteen alkuinvestointi.

Lapissa on nollaraja, jonka takana ei metsätalouteen kannata investoida, ainoastaan poimia puita, jos hakattavaa on. Tai suojella. Kunnostusojituksella on myös nollaraja riippuen kasvupaikasta ja kohteen sijainnista. Metsää ei velvoiteta kasvattamaan tietyn ikäiseksi tai -kokoiseksi, vaan sen voi hakata silloin kun haluaa, lähes niin harvaksi kuin haluaa. Muita vaatimuksia kuin lait ei ole.

Hiilinielujen tai -varastojen myyntimarkkinaan suhtaudun skeptisesti. Ilmasto-ongelma on maiden rajat ylittävä ilmakehän liiallisen hiilen ongelma, joka ei ratkea maittain osaoptimoimalla. Jos hiilimarkkina olisi globaali, se voisi ehkä toimia.