Siinä main se PPA liikkuu jk:ssa, jos on aikomus saada kertymä edes jonkinlaiseksi.    Uudistuminen tulisi lisäksi olla lähes jatkuvaa jk:ssa. Se ei onnistu ilman PPA:n laskemista riittävän alas.

Eiköhän jäävän puuston ja lakirajan välinen alue ole sitä vajaatuottoista. Sitä ei suositella käytettäväksi. On kolmanneksen käsiteltävästä puustopääomasta. Nyt kun näyttää jatkuvan kasvatuksen metsäkasvatutapoihin luetaan myös väljennys, ylispuu, suojuspuu, siemenpuu, verhopuusto, jopa kaistalehakkuu. Kanattaako puustopääomista enää tinkiä. Sitä ei tehdä jaksottaisessa metsänhoidossakaan ja sitä luokkaa ovat myös Arvometsän laskelmat. Eli kuutioissa 200-300 ja PPA 20-30 luokkaa. Ja hyväksytään jk:ta, eli peitteistä metsänhoitoa ajatellen valmiit kehityskelpoiset taimistot ja kehittyvät edelleen kasvatettavat metsät. Paljaan maan kasvattamisella ja vajaatuotoisilla metsillä, ei oikein ole kannatusta.

Ymmärretäänkö todella, että Suomen metsät tulevat keinollisesti uudistaen hoidetuksi. Nyt tarjoillaan kunnon kloppia, joka ei missään olosuhteissa tule toteutumaan. Metsänhoidossa luontainen vaihtoehto on aina mukana.

…ja niissäkin olosuhteissa ,joissa taimettumisolosuhteet ovat suotuisat , onnistumisaste on 60%:n luokkaa. Jk:ta tarjotaan kaikkialle ,joten epäonnistumisen riski taimettumisen suhteen huitelee jo lähellä 90%:a. Toiset luottaa uskoon ,toiset tutkittuun tietoon.

Visa on oikeilla jäljillä. On ihmisiä, jotka lähes sairaalloisesti minimoimat menonsa. Elävät vaatimattomasti, vaikka tulojen puolesta ei olisi tarpeen. Ehkä nämä jk-ihmiset ovat näitä em ihmisiä.

Itsekin kyllä elän tuloihini nähden vaatimattomasti, mutta kannatan jaksollista kasvatusta. Motokin on naapuripaltalla juuri töissä ja siirtyy sieltä kohta minun palstalle. Kuusikoita 3.5 ha aukoksi. Pieni ongelma on puunmyyntitulot – mitähän niillä tekisin?