› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 2,061 - 2,070 (kaikkiaan 2,152)
1 2 3 … 206 207 208 … 214 215 216

  • Aukon tuottomenetelmät

    Sent on: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 26.7.2024, 08:56

    Omakohtaista kokemustakin on jk:n pieleen menemisestä. Ei kestänyt kuin muutaman vuoden , kun naapurin jk-metsää kohtasi tuulituho.  Olin keräämässä niitä tuulenkaatoja.  Muita esimerkkejä on paljon joissa jk on epäonnistunut ennen 50 vuoden aikaa. Mm. nimim. Berzan esimerkki ja sen sankarin metsä jonka koko metsä (n. 80 ha) meni uudistettavaksi ennen aikojaan.

    Epäonnistuneita uudistusaloja toki on niitäkin mutta paljon suuremmasta otantaryhmästä siinä on kyse.

     

    suorittava porras 26.7.2024, 09:48

    Näitä epäonnistuneita tapauksia tosin erottaa se seikka ,että jk on mennyt persilleen ,vaikka on toimittu menetelmän edellyttämällä tavalla. Jaksottaisen epäonnistumiset johtuvat puolestaan  pääosin osaamattomuudesta ja tekemättömyydesä. Kun ohjeita noudatetaan jaksollinen tuottaa parempaa tulosta. Jk ei oikeasti tuota , vaikka tekisi mitä .  Ainakin näyttö  onnistumisesta loistaa poissaolollaan.

    mehtäukko 26.7.2024, 10:03

    Tuota on peesattava. Kaiken nykytiedon valossa on täyttä tyhmyyttä lähteä kokeilemaan epävarmuuksia talousmetsissä. Ei mikään järkisyy puolla jk:sta.

    Nelinumeroisen ha- määrän muulla kuin jk:n ansiosta keinotelleella tietysti riittää askaretta ottaa satoa ja jättää alue omaan onneensa. Sitähän se enimmillään on.

    Perko 26.7.2024, 13:14

    Puukin kertomukset voi sanoa niinkin, on jaksottaisen harvennus ja siihen on sattunut tuulituho. Mitä tekemistä on jk :la. Ota kuva ja näytä onko se ollut monikerroksellinen eri-ikäinen metsä. Arvaan ei ollut , etkä kuvaa saa. Olisitko selittänyt jos olisi sattunut itsellesi?

    –Ukko selittelee  tietämättä mitä pitäis vertailla. Helposti selitellään yli  20 v vahat aukon huonotulos jk:n syyksi ja rästit ihan laitanaan. Niistä aukonpohjista kehutte hyviä tuloksi ja räjähdysmäistä tuottoa hetkessä ( 20 mottia /ha) ei vaan näy missään.

    — Kero Puuki lisää jotain viisasta ! Miten äskeisen  tapauksen muutamassa vuodessa metsä muuttuu jk moodiin?

     

    Puuki 26.7.2024, 14:58

    Minä erotan jk-metsän tasaikäisestä helposti. Selvä jk-kohde jossa tuulituho sitten tapahtui. Sinä sepittelet omia tarujasi mutu:ntuman perusteella.

    A.Jalkanen 26.7.2024, 15:17

    Kuinka paljon Puukin naapuri harvensi ennen tuulituhoa ja olisiko tuho voitu välttää lievemmällä harvennuksella? Tiheän metsän harvennuksen jälkeen on aina muutaman vuoden tuulituhoriski, joten yleinen hieman harvemmassa kasvattaminen voisi olla viisasta varautumista siihen.

    Puuki 26.7.2024, 15:54

    Kuvio oli erirakenteista metsää ja harsittiin liian harvaksi, ihan ohjeiden mukaan silti. Muutama pienaukko seassa ja muuten yläharvennuksella pilattu metsä. Jäävä puusto pikkutukkia ja kuitupuuta pääosin.  Nyt siellä on vajaatuottoinen tuulen riepottelema harveikko tähteellä.

    Varovaisella harvennuksella olisi tod. näk. täystiheä 03-khl:n kasvatusmetsä jäljellä.  Tai sitten täystiheä taimikko uudistuksen jälkeen.

    A.Jalkanen 26.7.2024, 17:24

    Mitä lie tarkoittaa ”ohjeiden mukaan”? Näistä tapauksista pitäisi oppia ja säätää ohjeistusta.

    Puuki 26.7.2024, 17:50

    Poimintahakkuun ohje on hakata pääosin valtapuita , yli 22 cm rklpm:n puita, jäävän puuston  PPA 8-11 kasvupaikan mukaan vaihdellen.

    A.Jalkanen 26.7.2024, 18:37

    Itse näkisin että sekä läpimitta että ppa määritellään leimikkokohtaisesti. Tuo ppa 8-11 on metsälain alaraja Se ei yleensä liene järkevä tavoite vaan tulee kyseeseen vain jos pyritään vauhdittamaan uudistumista.

Esillä 10 vastausta, 2,061 - 2,070 (kaikkiaan 2,152)
1 2 3 … 206 207 208 … 214 215 216