› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 2,051 - 2,060 (kaikkiaan 2,152)
1 2 3 … 205 206 207 … 214 215 216

  • Aukon tuottomenetelmät

    Sent on: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 25.7.2024, 13:15

    Silloin  kun metsät uudistui luomuna niin  osalla leimaajista silloinkin oli osaaminen hallussa  hyvin ja  ’jk’ menetelmä tuotti  sahoille  tukkia. Kasvut säilyi pinta-alaa kohti varsin  hyvänä sahapuulle jolla  käytiin kauppaa.     Hävityksen  aiheutti  taimikoiden tuhoaminen  selluntarpeisiin!   Tarvittiin  lisäistutuksia  ja  nelin- viisinkertainen  taimisto josta rassattiin sellukattilaan  kokopuhtaana  liiat. Metsät tuomittiin vajaatuottoisiksi  jos siitä ei saanut  (2400   tainta/ ha )  ja selluntuotantoon  lunnaita.

    Visakallo 25.7.2024, 14:33

    Nyt minulle vasta selvisi, miksi sinä Perko olet kirjoitellut noita ihmeellisiä juttujasi täällä. Sinähän elät menneisyydessä! Eihän nykyisin istuteta, eikä kasvateta suuria määriä taimia, vaan metsän uudistaminen pyritään tekemään mahdollisimman järkevästi ja pienillä kustannuksilla. Sinun Perko olisi syytä tutustua vähän paremmin nykyajan metsätalouteen.

    Perko 25.7.2024, 17:45

    Hygieniaan suosittelisin jos on mahdollista käyttää  vettä  ja muutenkin peseytymistä useammin kuin  entisessä kämppäajan  kulttuurissa.   Pyyhkeisin  ei tarvitse välttämättä puukuitua. Tehdas osaa nykyisin  tehdä  vaikka horsmasta, kaisloista tai viholaista ja lisäksi kierrättää pyyhkeet moneen kertaan. Kaksi kerroksista voi kotioloissa kuivatella ja kääntää, siitä kopiota ei  lähetetä nykyisin kremliin  todisteeksi, sen aatteen  nuoleskelu on loppunut jo monelta.  Vastaan näin  jotta  ne lukijalle omat tutut  ja varmat asiat  eivät häiriinny  jollain oudolla jutulla.

    Jovain 25.7.2024, 20:55

    Olikohan menneisyydestä, jos kerrotaan jk metsänhoidosta. Se on faktaa, että metsä todettiin vajaatuottoiseksi (rauhoitettiin), jos harsitiin tai taimikkoa ei saatu määräajassa. Kysymys ei ollut lähellekään niistä vapauksista, joita tällä hetkellä sallitaan. Nyt saarnataan jaksottaisesta metsänhoidosta. Jk metsänhoito tuottaa saman ja enemmänkin, kuin jaksottainen ja tuskin kannattaa vedota teollisuuden ahdinkoon.

    Timppa 25.7.2024, 21:35

     Jk metsänhoito tuottaa saman ja enemmänkin, kuin jaksottainen ja tuskin kannattaa vedota teollisuuden ahdinkoon.

    Sellaista aitoa tieteellistä tutkimusta ei ole tehty, joka päätyisi tuohon tulokseen.  Eikä tulla koskaan tekemään.

    Perko 25.7.2024, 22:02

    Visa on jotain älynnyt, kotvan se  vei ja sekin meni väärin.

    Timpan  oman ”tutkimuksen” mukaan   ~150  € tuotto on  noin  1/5 osa  JK  rahallisesta tuottavuudesta.   Saavutettu 1,5 % tuotolla  selittää  sehän on  hukkaan  heitettyä työtä enimmäkseen  jonka olis voinut käyttää  hyödyllisemmin lähes missä vaan vaikka rakennuksella.

    Perko 25.7.2024, 23:06

    Suorittavalla ei ole ollut ensimmäistäkään  näyttöä väitteilleen.  Mikäli  Jk joskus  olisi  epäonnistuva 50 vuoden perään niin ei se  huonomaksi menisi  aukkona kuin sen aukontamppaajan  onnettomuus on jo alusta lähtien tappiolla.  Jk:sta on siihen mennessä kerätty tuloja jo yli kaksinkertaisesti mitä  aukontuloja odottava joskus ehkä saa.    On se jk kumma juttu! Opiskelu  ehkä auttaisi ymmärrystä, sekin vaatii joitain  ominaisuuksia, etenkin ihmiseltä ; Markus Kajo taisi noin ilmaista.

    Jovain 26.7.2024, 06:47

    Taannoin jk:n osuudeksi on tilastoitu 2.7 prosenttia. On vähän siihen nähden, mitä jk metsänhoidon ongelma tuntuu olevan. Eihän (2014) kymmenessä vuodessa ole tilastoitu enempää. Tuskin myöskään  harsintatalous tuossa ajassa on ehtinyt tuottamaan uusia taantuvia ja kasvussa hiipuvia metsiä. Toisaalta suorittava porras on oikeassa, mutta ei siinä, että olisivat jk metsiä. Pääasiassa ovat hoidon puutteeseen jääneitä jaksottaisen metsiä.  Taannoin väiteltiin ensiharvennusten heikosta tuloksesta. Tätä selvitystyötä kannattaisi jatkaa, ovatko tulokset parantuneet ja mikä on jk metsänhoidon osuus tässä.

    Gla 26.7.2024, 07:16

    ”Taannoin jk:n osuudeksi on tilastoitu 2.7 prosenttia.”

    Tuo lienee metsänkäyttöilmoitukseen kirjattujen poimintahakkuiden osuus vai mihin tietoon luku perustuu? Poimintahakkuuhan ei ole jatkuva kasvatusta. Se on maanomistajan ratkaisu sillä hetkellä parhaaksi katsomansa käsittelymenetelmä leimikkoon. Seuraava hakkuu voi olla jotain muuta. Itsellänikin on tulossa jossain vaiheessa kuvio poimintahakkuuseen, mutta tavoitteena on valmistaa puustoa seuraavaan alaharvennukseen ja lopulta päätehakkuuseen.

    Jatkuvan kasvatuksen määritelmä tuntuu olevan yhtä löyhä kuin määrittelijän ajattelutapa.

     

    A.Jalkanen 26.7.2024, 07:56

    Poimintahakkuu on yksi mahdollinen hakkuutapa jk:ssa mutta ei ainoa. Esim. Pukkala pitää jatkuvana kasvatuksena kai kaikkia muita hakkuita paitsi avohakkuuta ja kaistalehakkuuta. Pienaukko on kuitenkin metsälain mukaan kasvatushakkuuta. Eli kyllä, määrittely on vaikeaa ja vaihtelee määrittelevän henkilön mukaan. Poimintahakkuu on kuitenkin ihan kelvollinen ja kuvaava nimitys hakkuille joissa yritetään muokata tai säilyttää erirakenteisuus tai ”jatkuvuus”?

Esillä 10 vastausta, 2,051 - 2,060 (kaikkiaan 2,152)
1 2 3 … 205 206 207 … 214 215 216