› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 2,031 - 2,040 (kaikkiaan 2,261)
1 2 3 … 203 204 205 … 225 226 227

  • Aukon tuottomenetelmät

    Sent on: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • KeMeRat 22.7.2024, 19:00

    Hakkuuvälinhän voi kuulemma tomerasti päättää itse. Enskassa motolla 20 litraisia runkoja kasaan 20 kuutiota hehtaarilta ja aidanseipäätkin nauraa mukana.

    Menninkäinen 22.7.2024, 21:03

    Jos minun 20 vuotiaassa metsässä olisi vain 20 litraisia poistettavia puita kokisin epäonnistuneen todella pahasti.

    Visakallo 22.7.2024, 21:13

    KeMeRat on valitettavan kaukana tämän päivän metsätaloudesta. Auttaisiko siihen tutustuminen, vai onko vanhat pinttymät liian tiukassa?

    Perko 22.7.2024, 21:22

    Niin on,  etenkin  tuotavuudesta.  20 l   riukuja  menee kuutioon 50 kpl ja hinta  per kpl  60 centtiä!   Varallisuus  pullistelee  siinä savotassa.

    Visakallo 22.7.2024, 21:38

    Perkon olisi myös hyvä liittyä KeMeRatin seuraan tutustumaan tämän päivän metsätalouteen.

    Rippe 22.7.2024, 21:59

    Esimerkki Päijät-Hämeen pohjoisosista: MT/VT kangas, kylvetty männylle 1985. 1. harvennus 2005. (20v) 2.harvennus 2017. (32v) 3. harvennus 2027. (42v) Päätehakkuu 2047. (62v)

     

    Suomi on pitkä maa:

    Ylläs, Kolari: Avohakkuu + maan muokkaus + istutus 1989. Taimikon varhaisperkaus, olisi pitänyt tehdä noin 2000, ei ole tehty. 1. Harvennus tehtäneen noin 2040-2050. Päätehakkuu noin 2090.

    Etelä-Lappi: Avohakku + maan muokkaus + istutus 1985. Huonosti raivattu, ei ehkä olleenkaan. Nyt tehty ”ennakkoraivausta”. Tilanne nyt, 38 vuotias metsä: 92m3/ha. Keskiläpimitta 14 cm. Maapohja T19. (eli mäntykangas, joka saavuttaa 19 metrin pituuden 100 vuodessa). Kasvua nyt 5 m3/ha. Oliskohan tuohon 1. harvennus noin 5-10 vuoden kuluttua, jolloin pois noin 50-70m3/ha?

    Varmastikin raivauksen merkitys korostuu, mitä pohjoisemmaksi tullaan. Eli pitäisi kasvattaa aika harvassa niitä puita, mitä siellä haluaa kasvattaa.

    Visakallo 23.7.2024, 06:35

    Nuo Rippen viimeiset lauseet ovat aivan totta. Toki sama pätee etelässäkin. Silloin kun kasvatetaan valopuita, eli mäntyjä tai koivuja, niiden on todellakin saatava esteettömästi valoa koko kiertoajan. Oikea-aikainen taimikonhoito ja harvennukset ovat niin olennainen osa metsänkasvatusta, ettei vertailuja huonommin hoidettujen ja ajallaan hoidettujen metsiköiden välillä kannattaisi edes tehdä, sillä niissä liikutaan aivan eri maailmoissa. Kertoilen näitä kasvuesimerkkejä täällä sen takia, että ajoissa tehdyt taimikonhoidot ja harvennukset ovat aivan ylivoimaisia keinoja lisätä metsätalouden kannattavuutta lyhentämällä kiertoaikaa ja lisäämällä samalla puunkasvua. Lisäksi ajoissa tehty hoitotyö tulee metsänomistajalle kaikkein halvimmaksi. Tekemätön työ tulee kaikkein kalleimmaksi.

    suorittava porras 23.7.2024, 07:20

    Visan kommentin voisi laittaa raameihin.👌👍

    Puuki 23.7.2024, 07:23

    Kiinnostava kysymys on mikä puuston tiheys antaisi parhaan taloudellisen tuloksen mo:lle.  Tavanomainen 1800-2000 kpl havupuun taimia/ha ei sitä anna. Myös taimet varttuu parhaiten vähän harvemmassa asennossa. Vastaan tulee rajana taimien selviytyminen ja niiden oksikkuus eli tiheyden tuoma karsiutuminen varsinkin männyllä.  Tässä on suuria eroja siinä millä kasvupaikalla ollaan.

    Rippe 23.7.2024, 10:03

    Etelä-Suomessa voisi hyvällä kasvupaikalla toimia näiden ruotsalaisten kaksos-ukkojen metodiikka. Eli ilman harvennusta päätehakkuuseen. Taimikko tehty noin 1800 tiheydellä. Nyt heillä on yli 1000 m3/ha kuusikko. Asiallista argumentoinita heiltä, ja ovat aika lailla kaikesta eri mieltä, mitä tulee vallitseviin käytäntöihin. Painottavat toki istutustaimien jalostusetua.

    Löytyy myös hakusanalla Gallringsfritt ger högt virkesförrad

Esillä 10 vastausta, 2,031 - 2,040 (kaikkiaan 2,261)
1 2 3 … 203 204 205 … 225 226 227