Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 2,011 - 2,020 (kaikkiaan 2,292)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Perko

    Mistä se  kääpä on  sinne metsään nyt iskenyt?  Millä nuo edelliset ohjeistuksen tyrimiset hoidellaan ja  kuka  ne maksaa?

    A.Jalkanen

    Puuki, satumetsässä kaikki on mahdollista. Puut eivät säikähdä harvennuksesta ja taimia syntyy koko ajan sopivaa tahtia optimaaliseen tiheyteen ja tilajärjestykseen. Tästä on hyvä simuloida hyvät tulokset. Kun vain näkisi todellisuudessa!?

    Perko

    Ei paljoa rahaa mutta vähintään hyvää mieltä siitä, että kansalaisvelvollisuus—  Kärvistellä vuos’kymmenet rahatta  ! niin se on.

    Miksi  eivät  täytä velvollisuuksiaan kun on kymmeniä tuhansia kohtia  kesken hyvänmielen hylänneet.  Niistä voisitte puhua  satumetsinä.  JK  tuo mieleen Kuusamo ; Metsän näen jämäkän  ja vaaran sinertävän…   

    Rippe

    Aukot ei tuota, mutta metsittyvät. Ennen pitkää.

    Kävin äitmuorin metsässä, johon oli reilut 20 vuotta sitten tehty pieni aukko, noin 30 metriä leveä. Raivasin koivuja ja kuusirykelmiä. Näitä pieniä puita siinä on aika paljon, mutta ei todellakaan näytä mitenkään kasvuvoimaiselta taimikolta.

    Kansantaloudellisesti olisi varmasti huono juttu, jos tällaisilla pikkuaukoilla uudistettaisiin metsiä. Metsänomistajan kannalta asia ei ole välttämättä yhtä huono juttu. Jos 23 vuotta sitten olisi laitettu 1000 € per ha uudistamiseen, olisi se 5%:n korolla jo 3000€. Ja vieläkin oltaisiin todella kaukana tuloista. Täällä ei ensiharvennuksia tehdä alle 40v metsille.

    Valitettavasti on niin, että metsien uudistamisen laiminlyönti on merkittävä vaihtoehto taloudellisessa mielessä. Useimmiten metsänomistajat eivät kuitenkaan halua nähdä huonoa metsää, niin uudistukset tehdään normien mukaan. Etelämpänä tilanne on tietysti kokonaan toinen, ja uudistamiseen on mielekkäämpää laittaa enemmän rahaa kiinni.

    Saattaapi olla, että itse tulen tekemään avohakkuun jälkeen vain minimaalisen uudistamisen, jos ja kun avohakkuisiin joillakin kuvioilla päädyn. Ja raivaussahalla valitsen tulevan metsikön mallin.

    Jovain

    Tuolla toisessa jk ketjussa suorittava porras toteaa: ”Tuskin monikaan yrittäjä haluaa sotkea näppejään toivottomissa olosuhteissa ja kärsiä lopun ikäänsä mainehaittaa siitä, että on moiseen savottaan sotkeutunut”. Hyvin sanottu, mutta valitettavasti tähän on tultu. ”Punapääoma” hallitsee Suomalaista puukauppaa ja korjuuta. Väitän, että tilausta vaihtoehtoiselle toiminnalle on. Sillä toteutetaan sitä metsänomistajan ”unelmaa”. Monet sitä käyttävät ja noin laajemmassa mitassa voidaan todeta, että ”trumpismille” on tilausta myös Suomalaisessa metsänhoidossa.

    suorittava porras

    Aukkokohdilta ei todellakaan tule rahaa. Se tiedetään. Jk:ssa aukkokohtia tulee lisää ja aukot vain kasvavat harsinnan edetessä. Kun taimia ei synny , käy näin. Kaiken lisäksi aukkokohdat jäävät myös pysyviksi . Jaksollisen kasvatustavan aukkoon syntyy aina uusi metsä ,kun noudattaa käyttöohjeita. Jos ei noudata , tulos jää yhtä huonoksi ,kun jk-tapauksessa. On täysin omistajansa osaamisesta ja työhaluista kiinni ,miten metsä tuottaa.

    Perko

    Jk metsän  puusto uudistuu  ns  lomittain  harvoin  aukosta.  Syvälle iskostunut aukkomenettely  hallitsee  ajatuksenne  näköjään yölläkin.    Pysyvässä monikerroksellisessa metsässä ei ole erillistä taimettumisvaihetta    siellä taitava  mopokuski hakkuilla korjailee  liikaa puuta pois ja virkistää metsää uusille kasvuille tilaa.   Kannattaisi varmaankin hakeutua katsomaan jostain  kolmekymppistä jk puustoa ja sen jälkeen kertailla miten se toimii.   Nyt noissa siirtymissä jk:een käyttävät  pienaukkoja  50 v umpeenkasvaneen  rinnalla.   Muutoksen voi tehdä  nuoreen tasaikäiseen  taimikkoon tai  nuoreen metsään eikä aukkojen haittoja tule.

    Visakallo

    Perko: ”Muutoksen voi tehdä  nuoreen tasaikäiseen  taimikkoon tai  nuoreen metsään eikä aukkojen haittoja tule.”

    Mistäs ne tukkipuut sitten hakataan 8-15 vuoden välein?

    Visakallo

    Jonkinlaista ristiriitaa tahtoo näissä jk-tarinoissa olla, kun jaksolliseen metsään pääsee juttujen mukaan tekemään ensiharvennuksen vasta 40 vuoden iässä, mutta jk-metsästä hakataankin tukkia jopa 8 vuoden välein. Osaisiko joku vähän valaista epätietoista? Sopisiko tällä kertaa, että jätetään se henkilöön menevä kommentointi pois, ja pysytään itse asiassa?

    Perko

    Valitettavasti henkilön olisi henkilökohtaisesti opiskeltava  muutama yksinkertainen metsänhoito-opas ensin,  ei tee muillekaan haittaa!

    Visa , kysymyksiisi saat tietoa, vastauksia ja muutakin oppia  opiskellen.     Lopetin  opetuksen  1995 !

Esillä 10 vastausta, 2,011 - 2,020 (kaikkiaan 2,292)