Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 1,991 - 2,000 (kaikkiaan 2,292)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • A.Jalkanen

    Jos lähtötilanne on puustoinen metsä jossa on kumpi tahansa menetelmä mahdollinen, silloin täytyy ottaa tuloissa huomioon alun päätehakkuun suurempi tulo. Käteen tuli heti enemmän kuin jk-hakkuusta. Seuraavaan hakkuutuloon kuluu toki aikaa mutta se ei haittaa kun muita metsiköitä voi hakkailla sillä välin.

    Visakallo

    Perko lateli jälleen litanian, jossa ei mikään pidä paikkaansa.

    Jos jk:ta ja jaksollista verrataan, pitää alkutilanteen puumäärä olla kummassakin sama, -tai sitten aukea. Eihän vertailulla muuten ole mitään virkaa.

    mehtäukko

    ”…Jk ssa kasvaa tuottavaa tukkia joka vuosi  8 – 14 m^3  ja muitakin puita ja tietysti  taimien lisäksi..”            Nyt vasta perkolainen tunnustaa tämän. Tukinkasvu on edelleen kuitenkin satuilua.

    Tolopainen

    Miten jk metsästä otetaan se suuri tukimäärät pois, että jäävä taimisto ei vaurioidu. Ilmeisesti korjuu tehdään helikoptereilla. Jk metsän hoito vaatii jatkuvaa raivausta, jotta sinne tulisi havupuiden taimia, muuten siellä kasvaa pääosin hiestä, leppää ja haapaa.

    Jovain

    Erkki Lähde: ”Aidon jatkuvan kasvatuksen kenttäkokeet ja noin kymmenen vuoden välein toistuvat inventoinnit osoittavat, että puusto kasvaa 10-30 prosenttia enemmän kuin nykykäytännössä eli jaksottaisessa puupeltomaisessa kasvatuksessa”. Sitoo enemmän hiiltä, ei aiheuta luontokatoa, ei tuota lisää ennallistettavaa, tuottaa enemmän arvokasta tukkipuuta eli rahaa metsänomistajalle.

    Visakallo

    Uskotko Jovain kaiken tuon?

    Jovain

    Palataan illemmalla.

    Jovain

    Kyllä, Erkki Lähteen jatkuvan kasvatuksen tutkimukseen on uskominen. Kysymys on 80 luvulta alkaen kenttäkokeista, joita lehti tietojen mukaan hänen tutkijaryhmänsä ovat seuranneet ja mitanneet näihin päiviin asti. (Kysymyshän oli hyllytetystä tutkimuksesta)

    Visakallo

    Mikä aiheuttaa Lähteen jk-koealoilla 10-30 prosenttia paremman kasvun verrattuna jaksolliseen kasvatukseen?

    A.Jalkanen

    Siellä satumetsässä on lähes kaikki puut koko ajan nopeimman kasvun vaiheessa. Tyhjäkäyntiä on vähemmän.

Esillä 10 vastausta, 1,991 - 2,000 (kaikkiaan 2,292)