Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 1,981 - 1,990 (kaikkiaan 2,293)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • A.Jalkanen

    Laskeskelin karkean arvion että korkeintaan noin neljännes metsäekosysteemin hiilestä (maanalaisen ja maanpäällisen elävän ja kuolleen biomassan) lähtee metsästä pois, jos vain runkopuu korjataan.

    Perko

    No mitä sitten, se tuottamaton aukko  on siinä kuitenkin.

    Jovain

    Sitäkin voidaan kysyä, mitä vikaa on jatkuvassa kasvatuksessa? ”Tavallaan luonnossa ei siis ole suoraa vastinetta metsänhoidolliselle yläharvennukselle eikä poimintahakkuulle”. Mitä muuta se voisi olla, jos puut vanhuuttaan kuolevat pystyyn. Erkki Lähteen tutkimus jatkuvasta kasvatuksesta on perusteltu. Jos vaikka virallista statusta tutkimuksella ei ole, on kerrottu. Kentäkokeita on seurattu ja inventoitu säännöllisesti ja tulokset kertovat metsänhoidon puolesta.  Suometsien hoito on tietenkin ongelmallista, vesistöjen pilaavaa vaikutusta ei voida toistaa. Toisaalta riittääkö puuston haihduttava vaikutus. Voiko se taivaallekaan haihtua, jos vettä ei oikein minnekään voida laskea. Ennallistetavaa joka tapauksessa riittää, mutta myös avohakkuiden soistavaa vaikutusta voidaan välttää. Kasvattamalla metsää enemmän peitteisenä.

    A.Jalkanen

    Vakiokeskustelijat ja entiset mielipiteet, mutta toistettuina ne aina vähän jalostuvat kerrasta toiseen. Vaikka aukko ei tuottaisi sinulle Perko, se voi tuottaa jollekin toiselle. Ei paljoa rahaa mutta vähintään hyvää mieltä siitä, että kansalaisvelvollisuus (metsän uudistaminen) on täytetty.

    Jovain on oikeassa tuossa että vesien hallinta on todellinen haaste ojitetuissa suometsissä joten on hyvä olla siellä jatkuvapeitteinen vaihtoehto repertuaarissa. Mutta älä Jovain kysy enää mitä vikaa on jatkuvassa kasvatuksessa, vaan lue uudelleen se asianomainen ketju, jos on päässyt unohtumaan!

    mehtäukko

    ”Tuottamaton aukko” on kyllä typerää toistelua. Uudistettu taimikko kasvaa taatusti prosenteissa enempi kuin 3 ja yli kertaa kaluttu rääseikkö. Ja silloinhan rääseikkö on vielä tuottamattomampi. Ekin tutkimukset saavat olla omassa arvossaan…”avohakkuiden soistavaa vaikutusta voidaan välttää, kasvattamalla metsää enemmän peitteisenä…” on tehoton keino, kun ojitusmuodot ovat olemassa.

    Kurki

    AJ: Jos nämä kaikki toimet ja alueet ynnätään yhteen, ei varmaan aluetasolla oltaisi enää kaukana tavoittelemastasi 30 prosentin suojeluasteesta.

    Tuohon kun lisätään vielä kaikki kituiset suot ja rämeet, joilla ei ole talouskäyttöä ja niiden puuston latvuspeittävyys 10% täyttää metsän määritelmän, niin mennään ylikin.

    AJ: ja lisäksi arvokkaimmista vanhojen metsien kohteista Etelä-Suomessa

    Keski-Euroopassa kaikki metsät ovat lehtoja ja jo Baltiassa lehtoja alkaa olla kymmeniä prosentteja ja Pohjois-Puolassaassa 90% metsien pinta-alasta. Suomessa metsät ovat kanagasmetsiä 99%:sti ja lehtoja etelässä 2,5% ja pohjoisessa 0,5%.

    Jos lehdot jättää pois, niin mitä Etelä-Suomen vanhoissa kangasmetsissä on sellaista, että niitä voi sanoa arvokkaiksi?

    A.Jalkanen

    Kurki: vaikka ne jotka nykyinen hallituksemme määritteli arvokohteiksi.

    A.Jalkanen

    Ei minulla ole Metsossa vielä alueita mutta harkinnassa on, että pyytäisi jossain vaiheessa arvion yhdestä saarikohteesta jota ei koskaan tulla hakkaamaan. Ainakin siellä on järeitä haapoja. Vastaavia saarialueita pakkolunastettiin aikoinaan rantojensuojeluohjelmaan ja ne ovat nyt osa Etelä-Konneveden kansallispuistoa.

    Perko

    ”Ero syntyy sinun taimiesi kerrassaan kelvottomasta kasvusta.” 

    ”Rautalankaa  oikaistuna”;

    –  aukossa taimia kerran  70 vuotta kohti ja ne kasvaa 23- 3o vuotta  ei  mitään tuloa tuona aikana siitä maasta.

    –Jk:ssa tulee taimia joka vuosi   70 vuotta ja senkin jälkeen!

    —Jk ssa kasvaa tuottavaa tukkia joka vuosi  8 – 14 m^3  ja muitakin puita ja tietysti  taimien lisäksi.

    —- jk sta saa myyntituloa  viisikertaa  useammin, ratkaisevasti  nopeammin  ja enemmän mitä aukosta.

    suorittava porras

    Höpö höpö!

Esillä 10 vastausta, 1,981 - 1,990 (kaikkiaan 2,293)