› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 1,961 - 1,970 (kaikkiaan 2,295)
1 2 3 … 196 197 198 … 228 229 230

  • Aukon tuottomenetelmät

    Sent on: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 11.7.2024, 09:24

    Kiitos A.J.! Siinä hyvin asiallinen selostus ja vastaus kysymyksiini. Tuolla tavalla toimien Perko ja Jovain saisivat ajettua asiaansa paljon paremmin eteenpäin. Ottakaapa nyt A.J:stä esimerkkiä!

    A.Jalkanen 11.7.2024, 09:48

    Lisäsin tarinaan alueellisen vaihtelun joka voi myös olla jk-metsässä suurta.

    Perko 11.7.2024, 10:41

    Avohoidon kasvun paikallinen- ja työnarvon vaikutus ovat ratkaisevia sen lisäksi, että  menettely tuottavuus  on  kuin  käsijarrupäällä lähtö!  Savotan odotus kestää kauan ennen kuin saa tuloa puhtaana tilille.  Niistä voisitte  kertoa myös tällä palstalla.

    Timppa 11.7.2024, 11:28

    Totuus on, että Suomessa (ehkä Lappia lukuunottamatta) on erittäin vähän monikerroksisia metsiä.  Näkemäni jk-intoilijoiden metsät ovat olleet tasaikäisiä, joiden tuhoaminen on alettu yrittämällä muuttaa ne jatkuvan kasvatuksen metsiksi.

    Tuho näkyy siinä, etteivät lievästi harvennetut metsät uudistu ja voimakkaasti harvennettujen puusto tuhoutuu.

    Puuki 11.7.2024, 16:07

    Tulevan aukon paras tuottomenetelmä on päätehakkuu ja kantorahatulon sijoitus metsää paremmin tuottavaan instrumenttiin. Uudistuskulut on pienet ja mahdollisuuksien mukaan niitä voidaan viel vähentää luontaisella uudistamisella.

    Kertauksena : päättymättömien kiertoaikojen summafunktio kuuluu mh:n teoriaan eikä sillä ole paljon tekemistä käytännön metsän kasvatuksen kannattavuuden kanssa. Kassavirta ratkaisee menetelmien paremmuuden eli saldosta näkee mikä kannattaa.  Teoriapuolta voi hahmotella suunnitelmissa esim. prolongaamalla tulevat tulot-menot ja vertaamalla eri menetelmiä keskenään tuloeron avulla.

    A.Jalkanen 11.7.2024, 16:40

    Sekametsistä webinaari 27.8. Myös tallennetaan.

    https://tapio.fi/tapahtumat/webinaari-sekametsien-perustaminen-ja-kasvatus-osana-ilmastokestavaa-metsataloutta-27-8/

    Perko 12.7.2024, 18:00

    ”prolongaamalla tulevat tulot-menot ja vertaamalla eri menetelmiä keskenään tuloeron avulla.”     Puuki  jättää pois jatkuvan kasvun ja tuottavuuden jossa on myös  sijoituksineen vaikutusta   tuloon.  Sen kun korjaat niin hyvä tulee!   Puusto pitää olla  josta syntyy kasvua,  aukoista  sitä ei ole tähän asti tullut vaikka olisi kuin vahva usko.

    A.Jalkanen 14.7.2024, 09:47

    Lähde perustelee jk-poimintaansa mm. sillä, että luonnontilaiset metsät ovat olleet erirakenteisia. Hän on siinä oikeassa, että luonnonmetsissä on paljon kaikenlaista koko- ja lajivaihtelua. Luonto uudistaa metsää pienten ja isojen häiriöiden (metsätuhojen) ja itseharvenemisen kautta. Häiriön laajuudesta ja siemenvuosista riippuen metsikköön voi tulla kerrallaan lisää muutama taimi tai kokonainen ikäluokka eli kohortti. Metsä voi uudistua yksi puu kerrallaan tai isompi alue kerrallaan. Siksi kaikenlaiset hakkuutavatkin ovat tavallaan yhtä luonnollisia. Ne ovat myös yhtä luonnottomia siinä mielessä, että luonto ei poista puuta metsästä.

    Lukijan kommentissa Hesarin mielipiteessä varoitetaan metsän rakenteen liiallisesta yhdenmukaistumisesta:

    pirjo rantanen: Avohakkuiden ja lajikäytävien yhdistelmä toimii parhaiten. ”Lajikäytävä” on avohakattujen alueiden väliin jätettyä metsää, jota pitkin eläimet, hyönteiset ja kasvit leviää luonnollisesti. Kun metsä uudistetaan istuttamalla kerralla samanikäisiä taimia syntyy liian yhdenmukainen metsä, johon ongelmat iskee helpommin.

    Taimet pitäisi istuttaa eri-ikäisinä peräkkäisinä kesinä.

    AJ: ”Nykyään metsien uudistamisessa ja taimikonhoidoissa pyritään monilajiseen sekametsään. Tämä saadaan aikaan tekemällä maanmuokkaus ja istuttamalla vähemmän taimia, jolloin muokattuun maaperään kylväytyy reunametsästä muita lajeja ja monesti myös lisää istutettua lajia. Toinen reitti sekametsään on yhdistää esimerkiksi kuusen istutus ja männyn kylvö.”

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010534744.html

    A.Jalkanen 14.7.2024, 10:18

    Rane on oikeilla jäljillä (Metsien hiilinielu -ketjussa), mutta luultavasti luonnontilaisen ”mosaiikkimetsän” kuvioiden sisälläkin on paljon vaihtelua, paljon enemmän kuin hoidetussa talousmetsässä.

    Timpalla jälleen aivan timanttinen kommentti Hesarissa. Kannattaa kopioida tähän tai jk-ketjuun!

    Visakallo 14.7.2024, 16:56

    Timpan vikako se nyt sitten onkin, jos jk-tohtori esittelee hänelle jk-kasvatusta, joka ei sitten olekaan jk-kasvatusta?

Esillä 10 vastausta, 1,961 - 1,970 (kaikkiaan 2,295)
1 2 3 … 196 197 198 … 228 229 230