Etkö Perko siis tiedä kehitysluokkajakautumaa metsissäsi? Miten lasket metsiesi vuosikasvun, kuutiomäärän/ha ja kokonaiskuutiomäärän?

 Samalla puolikkaalla ha:lla on eri ikäisiä puita. Se on kai koko homman juju. Koko metsä on yhtä kuviota.

Tämähän on se idea.  Toimii esimerkiksi Keski-Euroopassa, jossa pyökki menestyy varjossa.  Boreaalisissa havumetsissä ei toimi, koska koivu ja mänty eivät taimetu varjossa.  Kuusenkin  taimettuminen on on epävarmaa.  Parhaat ammattilaiset saavat kasvamaan kuusikon  hyvillä kasvupaikoilla 4-5 m3/ha/v, kun heikommillakin paikoilla meillä on päästy tasolle 6,5 m3/ha/v.

Se koko idea taitaa vähän erota aukko-taimikko-eh…-ajatuksesta!

Tietysti eroaa.  Vitsi inkin siinä boreaaliset havumetsät uudistuvat aukkovaiheen kautta.

Tarvitaan todellisia uskoivaisia, jos uskotaan, että metsä kasvaa niin kuin omistaja määrää.

Timpe. Kellarin Visa kyseli kehitysluokista. Häntä avustin perusteissa.

Olen kuullut myös, että siellä voi olla erilaisia kohtia ja joskus kaksi eri puulajia toistensa lähellä. On se outoa, mutta ei ehkä tottakaan. Epäilyttävää kyllä.

Vastaisin Visakallolle, että jk-metsä inventoidaan varmaan suunnilleen samaan tapaan kuin jaksollinenkin metsä. Metsaan.fi-palvelusta saa summittaisen arvion. Tarkemman arvion saa käyttämällä apuna tilavuutta mittaavia kännykkäohjelmia. Onko kenellä kokemusta mitä kannattaa käyttää ja onko hyviä ilmaistuotteita?

Jos on tekemässä leimikkoa, tarvitaan tarkempia mittauksia: metsikön pohjapinta-ala, pituus, runkoluku. Kasvua arvioitaessa luston paksuus. Erona jk-metsässä on usein laajempi kokojakauma. Lisäksi metsikössä voi olla eri kohdissa erilainen puusto eli paikallinen (spatiaalinen) vaihtelu on suurempaa. Laskentajärjestelmään voidaan tallentaa esimerkiksi jakauman minimi ja maksimi tai eri puujaksot voidaan kuvata ja laskea erikseen. Arvio on melko tarkka jos inventoidaan runkolukujakauma, jossa on eri kokoluokkien (eri paksuisten) puiden määrät koealoittain ja lisäksi muutamista pituudet.

Luultavasti jk-metsän yhtä tarkkaan arvioon tarvitaan enemmän mittauksia maastossa verrattuna tilanteeseen jossa metsässä on vähemmän kokovaihtelua ja alueellista vaihtelua. Jos kaikki puut olisivat tismalleen saman kokoisia, tarvitsisi mitata vain yksi puu tai yksi koeala ja metsikön vaihtelu olisi kuvattu täydellisesti. Epätasaisen metsikön vaihtelun kiinni saaminen vaatii enemmän mittauksia.