Ne huonosti tuottavat puut ovat myös sinun metsässäsi Perko – vai ovatko puusi kaikki saman kokoisia ja -ikäisiä? Yhtä metsikköä optimoimalla voi päätyä tulokseen että jk on lähes aina parempi mutta kohtalaisen kokoisella metsätilalla on monta varttunutta metsikköä jotka tuottavat yli keskiarvon ja kompensoivat taimikot.

Muistatko Perko täällä esillä olleen Jyrki Ketolan esitelmäesimerkin jossa metsän arvokasvu oli jo 50-vuotiaana 7 prosenttia ja säilyi korkeana lähes päätehakkuuseen saakka? (Webinaari: Tapion äskettäinen, aiheena kannattavuus.)

Kertauskurssi Perkolle! https://tapio.fi/tapahtumat/kestava-ja-kannattava-metsatalous-metsanhoidon-suositusten-ajankohtaiswebinaari/?utm_source=mhswebinaari120624&utm_medium=email&utm_campaign=tapio

Laitan vielä esimerkin rautalangasta väännettynä Perkolle:  Myin puut päätehakkuulla ,kantoraha 100. Uudistamiseen meni 5 rahaa. jk:lla olisi kantoraha ollut max 70 . Vuodessa summa tuplaantui hyvässä sijoituksessa : 2 x 95 rahaa = 190 rahaa.  Jk vaihtoehdossa olisi mennyt näin : 2 x 70 rahaa = 140 rahaa.   Milloin luulet että erotus tulee katettua harsimalla , kun jatkossa rahat laitetaan poikimaan lisää ?

Puukin esimerkki voi olla mahdollinen mutta ei ehkä yleinen tapaus kuitenkaan. Tavallisempi skenaario lienee että avohakkuu tuottaisi 100 rahaa ja poiminta 30-50. Nyt voidaan verrata sijoitetun rahan tuottoja keskenään ja huomataan että metsän ulkopuolelle sijoitettu raha voi tuottaa saman verran kuin Perkon metsään jättämät puut. Perko ei ilmeisesti laske ’ilmaisille’ metsään jätetyille puilleen pääomakulua ja menee siinä täysin metsään. Esimerkiksi on löydettävissä kohtalaisen varmoja kohteita joissa saa 5-10 prosentin tuoton ennen veroja metsän ulkopuolella. Joutuu menemään ulkomaille mutta esim. loma-asuntomarkkinoilla näitä on.