› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 1,911 - 1,920 (kaikkiaan 2,301)
1 2 3 … 191 192 193 … 229 230 231

  • Aukon tuottomenetelmät

    Sent on: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla 1.7.2024, 18:16

    Se pitää tapauskohtaisesti jokaisen hakkuun yhteydessä arvioida ja tehdä sen perusteella päätös viljelymenetelmästä. Itse tein esim. parin viimeisen aukon yhteydessä poikkeuksen ja jätin 30-50 cm alikasvoskuuset raivaamatta. Ne täydentävät taimimäärää, antavat särkymävaraa ja tuovat sekapuustoisuutta männylle ja koivulle istutetuilla kuvioilla. Vastapainona juurikääpäriski.

    Metät kunnossa! 1.7.2024, 18:22

    Niin minäkin jätin aikanaan ja nyt olen niitä manuhakkuuna poistanut vähän lyhyemmästä nuoresta mäntyvoittoisesta metsästä – useampi tasamittainen mänty saa kasvutilaa kun yhden kuusen poistaa.

    En jätä siis enää raivaamatta.

    Kurki 1.7.2024, 18:33

    Useamman kuin yhden kuvion metsätiloilla (100 kuviota). joissa hakkuita on lähes joka vuosi ainoa oikea tapa laskea kannattavuus on vähentää menot tuloista. Pohjoisessa kannattavuutta kompensoi suuremmat kuviot. Uudistamiskustannuksille pitää laskea myös yhteiskunnallinen hyöty. Siinä samalla työllistetään koneurakoitsijoita. Kannattavuusprosenteilla ja metsien suojelulla yritetään murtaa nykyistä metsäpolitiikkaa ja sabotoida Suomen taloutta, joka toimii nyt hyvin ja pitää yllä työpaikkoja ja tuo verotuloja.

    Parhaat osat Pohjoisen Suomen metsien suojelualueista pitäisi jakaa metsätilallisille lisämaiksi, jotta pystyisivät kannattavaan metsätilatoimintaan eli työllistämään itsensä siirtymällä maataloudesta metsätilallisiksi. Vanhat suojelumetsät ovat lajiköyhiä vain 1000 lajia verrattuna talousmetsiin 5500 lajia. Miksi köyhdyttää metsien monimuotoisuutta vanhoilla metsillä?

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/272efbe8-f452-4d0b-85ab-03d8804703b2

    Gla 1.7.2024, 18:47

    Tulot miinus menot toimii, jos puustopääoma säilyy.

    Kurjen yhteiskunnallinen hyöty tulee kaupan päälle ja toteutuu joka tapauksessa. Kiinostavaa onkin hiilen sidonta. Viljelymallissa se on hyvä, vaihtoehtoisissa riskinä hiilen sidonnan ja hakkumahdollisuuksien eli uusiutuvan raaka-aineen saannin heikentyminen. Miten sitten suut pannaan, kun talousmetsät eivät sidokaan hiiltä toivotulla tavalla, eikä tarjoa uuIutuvaa raaka-ainetta. Tähän kaipaan avohakkuun vastustajilta näkemystä, kun sellaista tilannetta kaipaavat.

    Petkeles 1.7.2024, 18:52

    Ajattelitko kanssa jatkaa valaiden lahtaamista, kun lamppuöljyä ei just löydy muualta?

    Visakallo 1.7.2024, 18:54

    Valaiden pyynti jatkuu ainakin Islannin vesillä kuten ennenkin, vaikka heillä ei totta vieköön ole ainakaan energiasta pulaa!

    Makarov 1.7.2024, 22:43

    Kyllä siinä firmoilla bonuksien käytölle aika suolainen kate on että ei kannata liian sinisilmäinen olla jos niitä käyttää. Tuossa muuan vuosi sitten kyselin uudistamis pakettia joihin oisin bonuksia käyttänyt niin oli kyllä sen verran suolainen että hommasin ite muokkaajan, istutuksen jouduin teettämään kun lapsen vakava sairastuminen vaikutti töiden organisointiin. Nyt ajattelin bonuksia käyttää raivauksiin mutta oli niin suolaset hinnat että nostan bonukset kun se on mahdollista ja hommaan itse tekijän. Näin teetän bonuksien arvolla useamman  hehtaarin enemmän jos olisin firman kautta ottanut. Toki niitä itsekkin raivaan mutta ei ihan joka paikkaan ehi.

    Visakallo 2.7.2024, 06:42

    Osa bonuksista on sellaisia, ettei niitä voi nostaa, vaan käyttää ainoastaan firman tarjoamiin metsänhoitopalveluihin ja taimiin.

    Perko 2.7.2024, 07:27

    Puun hyvään hintaan tukiksi ja riittävä massantuotto myyntiin parhaalla nopeudella  per hehtaari jatkuvana ratkaisee menettelyn paremmuuden. Myyntipuiden  ikä  ei ratkaise.

    Klusterin  tarkoitus  raaka-ainepelissä   ei välitä  edellisestä pätkääkään. Pitämällä hankintahintaa pystyyn myyntiä ja aukontekoa huonommaksi  he  haluaa varmistaa propsiplantaasien pysyvyyttä.   Lisänä pitämällä kojuun tekijät ruodussa ja taimi bonuksilla hyvittely  paljaaksi runnotun  seuraava plantaasi valmis .

    Tolopainen 2.7.2024, 07:40

    Bonukset voi  sijoittaa metsäosuuksiin, joutilaalla tilillä lojuvalla rahalla voi maksaa taimet ja muut kulut. Sinne muutenkin kertyy ylimääräistä alv rahaa. Kun sijoittaa rahaa metsänhoitoon, sille saa vähintään 3% koron, ei kannata pitää käyttelytilillä kovin monta auton hintaa, yleensä yksi riittää.

Esillä 10 vastausta, 1,911 - 1,920 (kaikkiaan 2,301)
1 2 3 … 191 192 193 … 229 230 231