Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 1,891 - 1,900 (kaikkiaan 2,301)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Visakallo

    En yleensä brassaile prosenteilla, mutta nyt tekee jo mieli sekin tehdä. Kun 28 vuotta sitten tilan karuimpaan maapohjaan kylvämääni männikköön tehdään nyt jo tukkiakin tuova 2. harvennus, on arvokasvuprosentit kohdallaan. Siinä saa Perkokin töitä tehdä, että saa omista metsistään parempia prosentteja irti! Oli uudistamiskustannuskin aika pieni, kun olin itse kerännyt ja karistanut kylvösiemenet, ja ostin vain pienen määrän jalostettua valiosiementä joukkoon. Karut maapohjat ovat myös hyvin vähätöisiä raivausten suhteen. Tällä hetkellä suurin mielenkiinto kohdistuu meillä turvemaille istutettujen kuusikoiden tuottoon. Ainakin alku näyttää nyt erittäin lupaavalta.

    Jovain

    Ennenaikaan oli risukarhi, jota käytettiin luontaiseen metsänhoitoon maanpinnan rikkomiseen. Pienellä vaivalla ja hyvillä tuloksilla. Hartolassakin on maanpintaa rikottu, kuten kantokoukkuja on käytetty, mäntymaiden ja vastaavien varovaiseen maanpinnan rikkomiseen. On hyvinkin peitteiseen ja jatkuvaan metsänhoitoon liittyvää toimintaa.

    Visakallo

    Tahtoo vain olla täällä niin kiviset maat, että hevosen jalat ovat vaarassa ja risukarhi tylsyy turhan nopeasti. Maataloustraktori ei täällä myöskään kovin kauan pysy metsässä ehjänä. Kaivinkone ja asiansa osaava kuljettaja ovat näissä maastoissa ainoa toimiva yhdistelmä.

    Jovain

    Avohakkuualueille raskaskalusto on tarkoitettu ja ihan kasvatusolosuhteista riippumatta, siitä klusteri tykkää. Metsää voidaan uudistaa ja hoitaa myös, huomattavasti vähemmällä vaivalla ja hyvillä tuloksilla.

    mehtäukko

    Vai klusteri tykkää! Ensin siitä on tykättävä yrittäjän, joka tarvitsee leivän päälle muutakin kuin ylähuulen.

    Ala vaan vetää rattorillasi sitä risukarhiasi.

    Metsuri motokuski

    Jovain. Ei kai ne avohakkuu alan muokkaustavat ole klusterista lähtöisin. Kyllä se taitaa olla ihan tutkittua tietoa metsäntutkimuksen toimesta. Eihän niitä aukon muokkauksia kukaan edellytä. Taimet voi istuttaa muokkaamattomaan maahankin kunhan ranteet kestää. Muokata voi kuten kukin haluaa tai olla muokkaamatta. Ei kannata arvostella sellaista tahoa jonka vaikutus on olematon.

    Jovain

    Mehtäukko tarkoittaa metsätalousyrittäjää ja siihen ylähuuleen voidaan sovittaa erilaisia kannattavuuslukuja. Ei se klusteri aina ole ensijainen.

    Perko

    Siirretty jk sivulle.

    Visakallo

    Tuohon Perkon ja Jovainin maailmaan ei oikein tahdo päästä millään sisälle. Kyllä minä näkisin, että me metsänomistajat oltaisiin aika heikoilla, jos tuota parjaamaanne klusteria ei olisi olemassa. Olisi mielenkiintoista kuulla, miten teidän vaihtoehtoinen systeeminne toimisi?

    suorittava porras

    Jos sellufirmoja ei olisi, puolet puuaineksesta jäisi lahoamaan metsään. Kaikista puista ei kehity tukkitavaralajin laatuvaatimuksia täyttävää raaka-ainetta. Ei tosin olisi montaa muutakaan teollisuuden alaa ,jotka on laitettu alulle metsäteollisuuden tuotoilla. Terveydenhoito ja sosiaaliturva olisivat myös huonommalla tolalla. Perkoa ja Joovainia hoitaisivat vahuuden loppumetreillä ihmiset ,jotka tekisivät heistä halvimman tarjouksen. Voi olla ,että ko henkilöistä ei tehtäisi edes tarjousta. Saisivat lahota ihan omin avuin.

Esillä 10 vastausta, 1,891 - 1,900 (kaikkiaan 2,301)