Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 2,566)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • suorittava porras

    Eiköhän ne katteettomat laskelmat löydy sieltä jk:n puolelta ,kun käytännön tulokset loistavat poissaolollaan. Yhtään varteenotettavaa esimerkkiä onnistumisista ei siltä puolelta ole tullut. Ainoastaan villejä unelmia.

    mehtäukko

    ” En opeta ymmärtämättömiä..”  tuhahti Joovainin aivopieru.

    Lukijat ovat kyllä sen vihjeettäkin oppineet, ettei uskottavuutta löydy Joovainin mantroista. Mutta tekeytyisi opettamaan… MISTÄ?

    Perko

    Visan elämäkerran esipuhetta en arvostele.  Otan osaa,    kamppailuun olet ajautunut.  Pankin ja muitten  nylkyrien renkinä raataminen  lähes koko  ikä  on sankarillinen teko.   Olet  hieman väärässä miulla ei ole omaa laskuoppia.  Aivan samoilla   säännöillä lasken yhteen ja  vertaan onko luku suurempi vai pienempi tai yhtä suuri.

    Minkä merkkistä raivaussahoja olet käyttänyt  ?   Miulle syntyi  70- luvulla  luja ystävyys  isoon Husquun.  Kulmavaihde  ja kahvojen liitoskappaleet  tahtoi  hajota mutta voimaa oli  ja isossa terässä riitti potkua.

    A.Jalkanen

    No jos Jovain olet pitkään harjoittanut jatkuvapeitteistä mallia, sinulta varmaan löytyy kansioistasi tietoja myynneistä pitkältä ajalta? Kerro sieltä vaikka ihan kaikista paras tulos (tietyn hehtaarin peräkkäiset hakkuut ja hinnat) niin käytämme sitä vertailukohtana. Tai joku muu, uskaltaako kukaan? Onko siellä ketään?

    Valtakunnassa ainoastaan Timo Pukkala on jakanut tietoja onnistuneista jk-hakkuistaan Arvometsän blogissa. Nekään eivät liene saman metsikön perättäisiä hakkuita, vaan eri metsiköistä. Ei Reima Rantakaan jaa näitä tietoja, vaikka väittää kustannusten ja verojen välttelyn olevan välttämätön ehto kannattavalle metsätaloudelle. Lieneekö hänelläkään olemassa oikeita jatkuvan kasvatuksen hakkuita.

    Jaksollisesta mallista on jo esitetty esimerkkejä Visakallon todellisilla ja minun arvioiduilla luvuilla. Myös Timppa on kertonut kasvuista ja hakkuista. Mutta onko jatkuvassa kasvatuksessa jatkuvuutta kannattavasti?

    Perko

    A J ,  Käsiteltäis  ensten   tätä aukon antamaa tulosta jos sopii ,  Visallakin on tulosta  100 ha  aukkona.  Siihen on lähes jokaisela  kytköksiä käytännössä ja taloudellinen osaaminen parhaimmillaan.    Omaa  hajatietoa on  kertynyt  miehenikä.

    Puuki

    Miten sitä pitäisi Perkon mielestä käsitellä, kun mitkään todelliset laskelmat ei kelpaa ?

    Taiki

    Perkolta taitaa puuttua käytännön kokemus metsätaloudesta kokonaan.

    Jovain

    Aivan oikein, jos sieltä ei tule kuin aivopieruja, on syytä ymmärtämättömiä optettaa. Unelmiako on toteutettu, kun on hyväksytty jk metsälakiin. Niin tuon luulisi, että on ollut selvät laskelmat ja faktat olleet olemassa. Onko sitten toteutuneet, sitä voidaan arvioida. Selviä faktoja on kyllä annettu, mutta taitaa mennä sekoiluksi jaksottaisen puolesta. Ei kelpaa edes tutkija Timo Pukkalan tulokset, sitä pitää ihmetellä.  Ei ole antaa lukuja vertailupohjaksi, joita olen saanut vieraan palveluksessa aina 60 luvulta lähtien ja omista metsistä vajaan 20 vuoden ajalta. Niistä ei ole vielä lukuja annettavaksi.

    Perko

    Puukia olen  oikaissut niistä laskuihin hairahtuneista  kuulumattomista  tuloista.  Valtaosa Suomen metsistä  on tuossa  hankalassa avo- kunnossa ja tuottamattomina seipäinä vuosikymmenet niin miten alku-jutun  saa pelastettua  plussalle?

    A.Jalkanen

    Timo Pukkalan hakkuut ovat hyviä, mutta ei yksi tai kaksi tai kolme (jos Arvometsä ja Innofor yms. lasketaan mukaan) hyvää hakkaajaa tee vielä menetelmää. Tarvitaan mitattuja tuloksia. Sen voinemme uskoa että aloitustilanteessa sopivan erirakenteinen harvahko (tuuli- ja valo-olosuhteisiin sopeutunut) sekametsä voidaan hakata kerran onnistuneesti.

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 2,566)