” En opeta ymmärtämättömiä..”  tuhahti Joovainin aivopieru.

Lukijat ovat kyllä sen vihjeettäkin oppineet, ettei uskottavuutta löydy Joovainin mantroista. Mutta tekeytyisi opettamaan… MISTÄ?

No jos Jovain olet pitkään harjoittanut jatkuvapeitteistä mallia, sinulta varmaan löytyy kansioistasi tietoja myynneistä pitkältä ajalta? Kerro sieltä vaikka ihan kaikista paras tulos (tietyn hehtaarin peräkkäiset hakkuut ja hinnat) niin käytämme sitä vertailukohtana. Tai joku muu, uskaltaako kukaan? Onko siellä ketään?

Valtakunnassa ainoastaan Timo Pukkala on jakanut tietoja onnistuneista jk-hakkuistaan Arvometsän blogissa. Nekään eivät liene saman metsikön perättäisiä hakkuita, vaan eri metsiköistä. Ei Reima Rantakaan jaa näitä tietoja, vaikka väittää kustannusten ja verojen välttelyn olevan välttämätön ehto kannattavalle metsätaloudelle. Lieneekö hänelläkään olemassa oikeita jatkuvan kasvatuksen hakkuita.

Jaksollisesta mallista on jo esitetty esimerkkejä Visakallon todellisilla ja minun arvioiduilla luvuilla. Myös Timppa on kertonut kasvuista ja hakkuista. Mutta onko jatkuvassa kasvatuksessa jatkuvuutta kannattavasti?

Miten sitä pitäisi Perkon mielestä käsitellä, kun mitkään todelliset laskelmat ei kelpaa ?

Aivan oikein, jos sieltä ei tule kuin aivopieruja, on syytä ymmärtämättömiä optettaa. Unelmiako on toteutettu, kun on hyväksytty jk metsälakiin. Niin tuon luulisi, että on ollut selvät laskelmat ja faktat olleet olemassa. Onko sitten toteutuneet, sitä voidaan arvioida. Selviä faktoja on kyllä annettu, mutta taitaa mennä sekoiluksi jaksottaisen puolesta. Ei kelpaa edes tutkija Timo Pukkalan tulokset, sitä pitää ihmetellä.  Ei ole antaa lukuja vertailupohjaksi, joita olen saanut vieraan palveluksessa aina 60 luvulta lähtien ja omista metsistä vajaan 20 vuoden ajalta. Niistä ei ole vielä lukuja annettavaksi.

Timo Pukkalan hakkuut ovat hyviä, mutta ei yksi tai kaksi tai kolme (jos Arvometsä ja Innofor yms. lasketaan mukaan) hyvää hakkaajaa tee vielä menetelmää. Tarvitaan mitattuja tuloksia. Sen voinemme uskoa että aloitustilanteessa sopivan erirakenteinen harvahko (tuuli- ja valo-olosuhteisiin sopeutunut) sekametsä voidaan hakata kerran onnistuneesti.