Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 1,861 - 1,870 (kaikkiaan 2,301)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Metsuri motokuski

    Näinhän on aina jovain ollut eikä sitä kukaan ole muuttamassa. Aivan joutavaa jaaritusta.

    Tolopainen

    Ei pitäisi näillä pohjoisen havumetsävyöhykkeen äärireunoilla alkaa hölmöillä. Ei täällä ole aikuisten oikeasti varaa ennallistaa tuottavia alueita vain huvin vuoksi. Tai sen takia että joku kukkahattu täti oli Itävallan ympäristöministerinä ja äänesti omien mieltymystensä mukaan meille miljardien laskun.

    Perko

    Käkisalmessa ja Jääskessä on ollut asujat 8000 vuotta  ja ovat käyttäneet  puuta. Voihan metsää ennallistaa  siihen moodiin ottaa sopivasti   ja pitää  kasvua päällä.    Vanhempi ennenaikainen oli jääkautta eikä silloin ollut  puita.  Huomataan aukkohistorialla on  pitkät perinteet!

    Metsuri motokuski

    Kumpi oli perko ensin aukko vai metsä ? Tämähän on sama kysymys kuin kumpi oli ensin kana vai muna ?

    Perko

    Päätehakkuu on keksitty metsänhävityksen kiertämiseen.  Aiemman metsälain mukaan menettely  on ollut metsän tuhoamista jota se on edelleen.. Hankintamyynninhinnan  polkeminen on metsäomistajan tuhoamista.  Metsäteollisuus ry:n  perusteita ei ole tullut  mistä moinen johtuu ja kenen hyödyksi sitä tehdään.

    Visakallo

    Nyt ei Perkon vuodatuksesta puuttunut enää kuin maataloustraktorit…

    Metsuri motokuski

    Onhan tuo perkon ajatuksen kulku aika erikoinen. Kuinkahan monta aukkoa josta metsä on tuhottu on jäänyt siihen tilaan kahta – kolme vuotta pitemmäksi aikaa. Hankintapuu on ihan oikean hintaista. Hankintapuussa huomioidaan laatupoikkeama tukin osalta kun hankintahakkaaja ei sitä tarpeellisesti huomioi. Normaali pystykaupassa urakoitsija vastaa puun laadusta ja näkee huonon laadun tilityksessään. Niinhän se pitää olla myös hankintahakkaajallakin. Kuidun osalta hinta on sama kuin  yhtiö maksaisi siitä tienvarressa. Miksi siitä puusta yleensäkkin pitäisi enempää maksaa kun yhtiö itse siitä maksaa urakoituna ?

    A.Jalkanen

    Monesti kysytään miksi meillä ei tehdä tienvarsikauppaa. Kenen kustantama on korjuu esimerkiksi ruotsalaismallisessa tienvarsikaupassa ja kuka antaa korjuun ohjeet? Ehkä pystyvarasto ja pystykauppa on ollut ja on edelleen teollisuudelle mahdottoman hyvä diili, josta ei haluta luopua.

    Metsuri motokuski

    Ilman muuta se on niin. Saa teollisuus puuta juuri silloin kun haluaa. Hyvä esimerkki oli yksi saha joka halusi 1000 mottia mäntytukkia vielä ennen juhannusta. Sen he saivat kun yrittäjä kohdisti pari ketjua viikoksi juuri tähän työhön. Mistä saha olisi saanut kyseiset puut jos olisi hankintana pitänyt hankkia ? Nyt ne otettiin yhtiön pystyvarannosta.

    Perko

    Sahat pitää mo:n  metsässä pystyvarastoa  ”menneen talven hinnalla ”   ja maanomistajan riskillä.    Yksi saha  esimerkki ei tuonut  puunmyyjälle  mittään etua varaston pidolla.   Eikä tuolla ratkaista hankintahinnalla kurssausta, Hankintana pölkyt olisivat  olleet jo  sahan lanssissa  vesisuihkujen alla valmiina.  Tehty talvihakkuuna ja parempilaatuisena,  eikä metsojen pesintää olisi tuhottu!

    Hankintakauppa poistaa pystyynmyynnin  hakkuutapahinnoittelun.  Metsä ei  ole ”vuokralla” pikkusummalla vuosia jonkin  firman plantaasina.  Noin siististi sanottuna.

Esillä 10 vastausta, 1,861 - 1,870 (kaikkiaan 2,301)