Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 1,831 - 1,840 (kaikkiaan 2,307)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Visakallo

    Perkolle ei ole tainnut oikein vielä valjeta, että yksikään aukko metsässä ei ole ikuinen. Katsopas sen ekan metsätilan pohjoisrajalta n. puolen kilometrin pituinen kaistalekuvio. Kysymyksessä on koko tilan karuin maapohja. Juuri tämän saman kuvion kylvin männylle vuonna 1996, ja nyt siihen tehdään jo 2. harvennus, eli eipä siinäkään tyhjäkäyntiä ole kovin pitkään ollut.

    R.Ranta

    Kysymys on Gla vähän samasta asiasta kuin osakesäästötilissäkin. Halutaan, että ihmiset säätäisivät osakkeisiin, joka on yrityksille tärkeää vakuuksetonta pääomaa. Eli vero maksetaan vasta sitten, kun rahaa otetaan käyttöön.

    Olen ymmärtänyt, että metsiin pitäisi panostaa ja puustoa pyrkiä lisäämään ilmastosyistä jne. Siksi olosuhteet pitäisi ymmärtää järjestää sellaisiksi, että tavoite toteutuu ja kaikki hyötyvät.

    Kun perilliseni perivät metsäni, niin he myyvät ne perintöverokannalla. Ei ole mitään mieltä maksaa ensin perintövero, jonka maksamiseen on neljäsosa puustosta kaadettava. Sen jälkeen jokaisesta myynnistä maksetaan taas 30 -34%.

    Kun näin on, niin on kaiketi ymmärrettävää, se ei voi olla vaikuttamatta haluuni panostaa metsiin yhtään ylimääräistä, sellaista jota en katso perillisten kaupalla saavan takaisin, Haluaisin aivan eri tavalla kasvattaa esim. puustopääomaa, jos perintöverojärjestely olisi kaikkien kannalta järkevä.

    Kun perilliset myyvät metsät, niin se puolestaan johtaa siihen, että ostaja saa niihin metsävähennyksen, joten yhteiskuntakin lopulta häviää verotuloissa, muista myönteisistä vaikutuksista puhumattakaan.

    On myös aivan eriskummallista ja väärin, että omistamalla muutaman hehtaarin peltoa, perinttövero putoaa kymmenesosaan ja senkin saa maksaa kymmenen vuoden aikana, eli perintövero käytännössä nollaantuu.

    Isoja päätehakkuita ei kannata tehdä, ellei metsävähennystä ole käytettävissä, vaan siirtää metsä kaupalla seuraavalle sukupolvelle, joka hyödyntää metsävähennyksen ja hakkuutuloilla maksaa kauppahinnan.

    Yhteiskunta saa, mitä se tilaa. Minä pärjään, oli niin tai näin, mutta jälkikasvun vuoksi pyrin toimimaan tietenkin parhaan ymmärrykseni mukaan mahdollisimman taloudellisesti.

     

     

    Tolopainen

    Kun Jovainin juuret ovat Pohjois-Pohjanmaan körttiseudulla, Raamatulla on lyöty päähän jo lapsena. Eihän noilta seuduilta voi tulla muita kuin harsintahakkaajia, pitkät perinteet olivat noista käräjillä 60-luvulla.

    Puuki

    Aukosta hakattu suurempi raha tekee lisätuloa muualla. Jk metsiä ei voi mainostaa monimuotoisemmiksikaan, kun ne ei sitä ole. Haitallisten ötököiden suosiminen ja lisääminen ei täytä luonnonsuojelun vaatimuksia.

    A.Jalkanen

    Tuo mitä RR kirjoitti on totta. Jos jälkikasvu haluaa omistaa metsää, heille voi sen myydä. Ellei halua, he voivat myydä palstat, tai perittävä voi myydä ne jo eläessään.

    Timppa

    Perintöveroa maksetaan myös muusta omaisuudesta.  Kannattaa sijoittaa niin paljon, että tarvittaessa osakkeita myymällä voi maksaa veron.

    Kannattaa huomata sekin, että harvoin perintöveroa joutuu maksamaan metsän todellisesta arvosta kuten on laita osakkeissa tai rahassa.

    Hyvin kasvava metsä kuittaa parhaassa tapauksessa kolmessa  vuodessa perintöveron.  Ei kannata metsänomistajan valittaa.

    Kun puunhinta jatkossakin todennäköisesti nousee,  niin siksikään ei kannata valittaa.

    Tolopainen

    Eipä tule mieleen yhtään tapausta, että metsätila olisi vaihtanut omistajaa vasta perinnön jaossa. Kyllä se vaihto tehdään vuosikymmeniä aiemmin joko kaupalla tai lahjakirjalla. Mitä se Timppakin vielä roikkuu omistajana jossain yhteismetsässä yli 80v ei siinä ole mitään järkeä.

    mehtäukko

    ..” Mitä se…” Suomessa on vapaus olla tai ei olla. Esim. ryssillä se on henkensä kaupalla.

    Perko

    Tuottavuuden tekijöitä ddr -sessä plantaasi järjestelmässä  myyjälle ei arvosteta.   Ei ole ollut tarvetta  eivätkä osaa  mo hyödyntää  metsä- bisneksessä eksponentiaalista tuottoa. aukkojen tekijällä se ei onnistu.  Juttu on luojan tekemää  hyvää  ja sitä saa vapaasti käyttää, ei ole patentilla  suojattu.    Puuki kun on  pitkään   hankkinut  matemaattista oppia niin kertoo tästä lisää. Pankin  korkoa korolle on sitä.  , tai  metsän asettaminen tiettyyn tilaan tuottaa myös  tuplasti %  ^2   korkoa!    Vaatii  hieman asiaan perehtymistä. Täällä innostus korvaa osaamisen   monella eikä ole  halua hyväksyä  tehtyjä tappioita.

    Tolopainen

    Hautausmaat on täynnä korvaamattomia miehiä.

Esillä 10 vastausta, 1,831 - 1,840 (kaikkiaan 2,307)