Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 2,326)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Nostokoukku

    Kannattaa harjoittaa verosuunnittelua. Siinäpä hauska termi. Jos minä pienyrittäjänä pimitän verottajalta vaikkapa kymppitonnin tuloistani. Jos jään kiinni, niin saan kolme syytettä: verorikos, kirjanpitorikos ja viranomaisen harhauttaminen. Ensikertalaisena selviän todennäköisesti ehdonalaisella vankeudella. Lisäksi tulee vähintään kolmen vuoden liiketoimintakielto ja sellainen harkintavero, että et takulla nosta koskaan päätäsi siitä montusta. Mutta jos minulla onkin siirtää sata miljoonaa veroparatiisiin piiloon verottajalta, verottajankin mielestä kyse on verosuunnittelusta. Tällaisessa toiminnassahan on ollut mukana jopa ministeritason vaikuttajia. Ja tämä on laillista.

    Visakallo

    Ymmärrän, että verosuunnittelulla voi olla joillekin hieman huono kaiku, mutta käytännössä verottaja itse tarjoaa erinomaisia työkaluja aivan lailliseen verosuunnitteluun. Tämä on todettu ylivoimaisesti tehokkaimmaksi keinoksi vastata laittomaan veronkiertoon. Ainakin minä olen kokenut verottajan aivan asialliseksi yhteistyökumppaniksi. On toki ymmärrettävää, ettei heillä pyöri kovin laajoja ja jatkuvia mainoskampanjoita tiedotusvälineissä, mutta kysyttäessä heiltä tietoa kyllä saa.

    Nostokoukku

    Sama kokemus verottajasta. Neuvoja saa kysyttäessä ja asioista pystyy neuvottelemaan ja sopimaan

    Ongelmana vain on se, että riittävän isolla ja röyhkeällä rahalla on omat tulkintansa, laki on kaikille sama, mutta tuomiot vaihtelee. Tarpeeksi suuren mammonan edessä verokarhunkin on nöyrryttävä.

     

    TTL

    A.J. tai joku muu, oletteko perehtyneet tähän MTK:n ajamaan 90 % metsävähennykseen?

    Ajavatko he tätä vain uusille ostoille vai jollain systeemillä myös vanhoille ostoille?

    Jos koko tilamassasta on kysymys, mitkä ovat kaupalla vaihtaneet omistajaa 1993 ja jälkeen, vielä moni useampaan kertaan, niin voi tulla melkoista reknausta.

    Tietysti 90 %:n metsävähennys tuntuisi oikeudenmukaiselta.

    A.Jalkanen

    Veikkaan että metsävähennystä ei saada takautuvasti kuten TTL arvelikin. Jos nyt saadaan lainkaan aikaiseksi.

    Timppa

    Suurempi metsävähennys nostaisi metsätilojen kauppahintoja ja varainsiirtoveroa.  Ei hyödyttäisi uutta metsää ostavavia, mutta kylläkin metsää myyviä.  Veronmaksajatkin häviäisivät.

    Visakallo

    Osoitan tämän kysymyksen lähinnä Perkolle:

    Olen liki 40 omistusvuoteni aikana hakkuuttanut metsistäni jaksollisen menetelmän mukaisesti puuta liki 50 000 kiintokuutiota. Tästä määrästä on ollut harvennuspuuta 10 000 mottia harvennuspuuta ja 40 000 mottia päätehakkuupuuta. Aukoja on tehty 100 hehtaaria, jotka kaikki on joko istutettu tai kylvetty ja taimikot hoidettu normaalisti raivaussahalla. Kun tulin metsien omistajaksi, keskikuutio oli alle 150 mottia/ha. Nyt se on yli 150 mottia/ha. Velalla ostin jokaisen hehtaarin. Onneksi pankki antoi rahaa ostettua tilaa vastaan. Pankinjohtaja poistui ruokapöydästämme joskus vuosituhannen vaihteessa. Perkon laskuopin mukaan olisin nyt täysin rahaton. No, rahaa ei kovin paljoa ole nytkään, eikä sitä ollut silloin aloittaessakaan. Kuitenkin myydyt puut ovat muuttuneet suurelta osin taloiksi, asunnoiksi ja osakepapereiksi. Olenko käsittänyt asiat jotenkin väärin, kun asiat eivät ole menneet Perkon laskuopin mukaisesti?

    Jovain

    Laskentaan vaikuttaa sekin mitä tarjoillaan. Suorittavan: ”Jk:n finaalivaiheen avohakkuu 80 motin kertymällä ei paljoa pullistella”. Ei ollut finaalivaiheesta, vaan jk:n aloituksesta, tuo 80 motin puusto (300/220/80). Jokainen tietää, mitä se tarkoittaa metsänhoidon ja jk metsän tuoton kannalta. Hävitystä ja veratailevia tuloksia jaksottaisen puolesta.

    Timppa

    Tuollaista hakkuuta taidettiin yrittää siellä Konnevedellä.  Onnistui hyvin?  Hakkuukertymä kasvoi.  Mekin yritettiin kerran Saarijärvellä.  Jätetyt puu alkoivat kuolla.  Metsälehdessä oli kerran video Joutsasta. Osa puista oli kaatunut, osa kuollut.

    Onnea yritykselle Jovain.  Vai yritätkö opettaa ymmärtämättömiä?

    Jovain

    Eiköhän ne ymmärtämättömät ole siellä jaksottaisen metsänhoidon joukoissa, sieltä näitä laskelmia tarjoillaan ja käytetään vertailussa. En opeta ymmärtämättömiä, mutta kysymys ei myöskään ole sellaisesta metsänhoidosta, jota voisi pitää jk metsänhoitona. Pitäkää vaan omananne ja onhan teillä siihen uuden metsälain tuki. Tuskin tällaisilla metsän hävittämiseen tähtäävillä laskentamalleilla voidaan osoittaa metsänhoidon paremmuutta.

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 2,326)