Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 1,701 - 1,710 (kaikkiaan 2,329)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Tolopainen

    Miten Perko se on huonompaa rahaa, jonka saa kerralla, eikä muutamassa erässä 50v aikana. Joku voi saada metsästä  pääoman tuottoja vuosittain eikä tarvitse myydä kalikkaakaan, kunhan tamppaa aukkoja huvikseen. Ne on hyviä pesimisalueita kanalinnuille, ei ne tiheikköihin pesi, joista ei pääse lentoon.

    Timppa

    Ainakin minua kiinnostaa korjuukustannukset siten, että metsät kasvatetaan niin, että puunkorjuu on mahdollisimman helppoa.  Tällaisista kuvioista, jotka ovat mieluummin niin lähekkäin, että koneet voivat siirtyä ajamalla uuteen paikkaan, muodostan  mahdollisimman suuren  leimikon.

    Metsänomistaja voi siis vain luoda edellytykset järkevälle puunkorjuulle.   Koneiden valmistajat tekevät tällaisiin  sopivia koneita, joita hakkuu-urakoitsijat käyttävät.

    Puunostajat ovat kilpailuttaneet korjuuyrittäjät, jotka puolestaan kilpailuttavat konevalmistajat.  Nämä puuhat eivät yhtään kuulu metsänomistajille.

    Kuten olen lukuisis kertoja kirjoittanut, niin oletan, että puun kysyntä ja hinta nousevat.  Silloin tietysti parhaan tuoton saa metsänomistaja, jolla on parhaat metsät.  Jos puun hinta ei  sattuisikaan nousemaan, niin mitä sitten?   Metsässäni on paljon puuta, josta saan enemmän  kuin  tyyppi, jolla on huonot metsät.  Voivat myös pörssikurssit laskea enemmän kuin  puun hinta.

    On kyllä tyhmyyden huippu kasvattaa tietoisesti metsiään huonosti.  Niin  hyvät näkymät puulla on.

    Perko

    Veppinnari oli  ulkona ajan  vaikutuksesta tuloon.  Tuottavuudesta ei ollut haanaakaa.

    Jätkä jo joskus kyllästyi Tollon veivaamiseen , jos ei  osaa muuta niin  olet voittanut , miulla on vara myöntää!

    R.Ranta

    Minkä ihmeen avun? Jäljet pelottavat vieläkin.

    Ammatti Raivooja

    Tota näihän se on R.Ranta että Perko ei yritä saada maksimimäärä puita vaan vähän puita usein, vai miten se oli. Jos lannoitetaan ja ojitetaan, mitä JK:ssa ei tehdä, niin maksimimäärän ohella kyllä on, että 1) puut ylipäätään kasvavat 2) tekevät sen nopeasti, et koita rakentaa parempi olkiukko. Ja ne päätehakkuu rahat tuottaa UPM:n osinkoina saman ku se kuvitteellinen pieni määräpuita usein. 2015 on tehny Pukkala ensimmäisen JK hakkuun eli voisi olettaa, että kaikilla on sama alkupiste ja nyt JK metsät lähinnä siirtymämetsiä niistä samoista kuluista ja menoista.

    R.Ranta

    Tuo viimeinen viestisi kertoo juuri sen, että ei kannata vaivautua lukemaan. Olen vähän yrittänyt tätä dilemmaa helpottaa ehdottamalla, että sukupolvenvaihdokseen tulisi kiinnittää huomiota. Mutta tämä nykyinen sukupolvenvaihdossäädös kertoo karulla talvalla kuinka totaalisesti pihalla näissä piireissä ollaan.

    A.Jalkanen

    Kyllä asioita aina voi yrittää parantaa. Metsälaki ja mhy-laki uudistettiin. Viestiä voi yrittää eteenpäin puolueiden ja MTK:n kautta.

    Sukupolvenvaihdoksia helpottaisi jos kaikki siirtymävaiheen verot saisi vähentää puun myyntitulojen veroista – samat puut kyseessä kummassakin. Vaihtoehtoisesti maatilojen sp-helpotukset koskemaan metsätiloja. Metsävähennys 100 prosenttiin ja sen tuloutus pois, niin tilakaupan yksi este poistuisi. Vai onko vähennyksen tuloutukselle jokin järkevä peruste.

    Ekosysteemipalveluilla tienaamista tulisi kehittää. Metsänomistajan tuote voisi olla monimuotoisuus tai hiilinielu. On ajateltu että hakkuutaso on riippumaton näistä mutta näin ei välttämättä ole. Palvelumarkkina voisi kilpailla puumarkkinan kanssa. Luontoarvokaupasta määräävä laki on kyllä hyvin byrokraattinen monipolvisine tarkastuksineen ja varmistuksineen. Jokin helpompikin tapa voisi olla siinä rinnalla, eli yritys maksaisi välittäjän kautta tuottajalle kompensaation ilman julkisen vallan operointia.

    Perko

    Paljaanmaan aukkoa ihannoiva  samaan hengenvetoon  ylistää    ”On kyllä tyhmyyden huippu kasvattaa tietoisesti  metsiään huonosti.”!

    A.Jalkanen

    Joo näin se on. Jos pitää varojaan metsässä kannattaa huolehtia siitä. Enkä tarkoita puuntuotannon maksimointia vaan hyötyjen maksimointia. Esimerkiksi oma palstani tuottaa puun lisäksi virkistys- ja maisema-arvoja, vesiensuojelua ja lahopuuta.

    Ammatti Raivooja

    Noh, tuossa lukijoiden kuvissa näkyy tuo koivikko, se on soistunut omt. Siinä on pari vanhaa ojaa, jotka kasvavat edellisen metsän aikana syntyneistä aliskuusista nyt tukkia ne ojat. Muuten se on okitettu 15metrin välein avohakkuun jälkeen. Meillähän on vasta 80-luvun lopulla alkaanut ojitusmätästykset ja kaivurimuokkaukset. Tiedetään, että jos rauduskoivua halutaan kasvattaa niin tarvitaan kunnon ojat ja siinä sivussa saadaan ilmaiset kuusen taimet ojanlaitoihin. Kun kuusikko aikanaan sitten poistetaan, alueen voi vaikka äestää ja koivut tulevat siemenpuista. Tarvitaan yksi aukkohakkuu, että tuotantokoneisto on ajettu ylös ja viritetty huippuunsa. Tietysti aliskuusia pitää vähän boorilla maustaa kun lyhytkasvuisuus ei jokakohdassa johdu koivusta. Kun on 50-vuotta aukkohakartu ja istutettu niin koneisto rullaa ihan hyvin. Kyllä se on varmaan totta, että puuntuotannossa on pyritty maksimimäärään ja JK vaihtoehdolla se tuottoprosenttikin jäisi alhaisemmaksi, sellanen ojittamaton soistunut alue booripuutoskuusilla ei JK:ssa paljoa tuota.

Esillä 10 vastausta, 1,701 - 1,710 (kaikkiaan 2,329)