Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 1,691 - 1,700 (kaikkiaan 2,329)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Petkeles

    ”Trolli alkaa puhua puuta heinää, kun on käynyt ilmi , että asiaperusteet ei riitä hänellä alkuunkaan.”

    Juu, asiassa olisi hyvä pysyä. Toisaalta anopin villasukat ja muu geriatrinen jankkaus on ok?

    A.Jalkanen

    Jatkan asian vierestä. Raportissa kerrotaan että puu kasvaa ensimmäisinä vuosinaan ns. nuorpuuta, jossa lustot ovat yleensä paksummat ja joka jää rungon ytimeen. Puun latva tuottaa myös nuorpuuta. Tämä selittää sitä miksi puu ei ole kartio eli latvassa on paksumpia lustoja kuin tyvellä.

    Hakkila. P., Repola J., Lindblad J., Kalaja H. & Verkasalo. E. 2020. Mänty- ja kuusikuitupuun ominaisuudet Etelä-Suomessa – laadun vaihtelu ja hallinta. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 25/2020. Luonnonvarakeskus.
    Helsinki. 94 s.

    https://core.ac.uk/download/pdf/322850053.pdf

    Perko

    Annan hetkeksi  tilaa aidoille  aukonpäivystäjille. M ukko ja kumppanit   rauhallisin askelin jatkaa tamppausta  tili on jo tulossa 50 vuoden haitarissa.  Tiedän Puukilla  on jk- tuotanto salassa ja  sieltä  tukkia  lähtee hetimmiten myyntiin.

    Jovain

    Puuki se jaksaa tarjoilla, ovat laskennallisia. Helpomman korjuun takia, parempaa kantorahatuloa ei ole olemassa. 1/4 osan puusto jk metsäksi on metsän hävittämistä. Ja että se voidaan toteuttaa korkeammilla korjuun kustannuksilla ja sillä hyvittää jaksottaisen tulosta. Ei kuulosta jk metsältä, hyväksyntä ja tuki kuitenkin tuntuu olevan ja vaihtoehtokustannus vielä rasitteena.

    Tolopainen

    Mihin Perko hävittää aukon myynnistä saadun kauppasumman, jos se kasvaa korkoa korolle 50v 8% vuosikorolla, paljonko summa teoriassa olisi.

    Ammatti Raivooja

    Jovain, nyt menin taas sekaisin, parempaa kantorahatuloa helpomman korjuun takia ei ole? Öh, eikös tuossa Puuki kirjoittanut avohakkuu vs. Poiminta tainyläharvennus? Joskus kysyin arvometsältä niin, että paljon on avohakkuun ja yläharvennuksen hinta ero avohakkuun hyväksi niin sieltä vastattiin, että 5e/m3.

    R.Ranta

    Mitähän se kannttavuus on ja mitä sillä mahdetaan oikein tarkoittaa? Onko se jotakin lukuarvoja, joita voidaan laskea ja verrata toisiinsa ja sen jälkeen todeta, että tuo on paremmin kannttavaa kuin tuo. Vai mitä sillä tarkoitetaan?

    Iso osa täällä vakituisesti kirjoittavista sanoo sen olevan kasvupotettiaalin täyttä hyödyntämistä, jonka synonyymi kaiketi olisi maksimaalisen puumäärän tavoittelu – eikö niin? Eli olemme kiinnostuneita vain ja ainoastaan siitä, mitä siellä metsässä tapahtuu ja näyttää. Toisin sanoen meitä ei kiinnosta millään tavalla esim. puun hinta, korjuun- ja työn kustannukset jne. eikä millään tavalla rahan korko tai mitä me vastaavalla työpanoksella tai sijoittamisella saisimme vastaavassa muussa kohteessa. Oli ne sitten kymmen- tai satakertaisia ja vaikka korjuu maksaisi enemmän mitä puista saa tai puun hinta nolla. Tavoite on ainoastaan puun määrän tuottamisen maksimoiminen. Aivan hino tavoite ainakin metsäteollisuudfen näkökulmasta. Kaiken kattavana peruteluna on, että tulo metsästä on MÄÄRÄ x hinta.

    Kerro nyt AJ, kun siellä Tapion tilaisuuksissa olet mukana, miten siellä kannattavuus nykyään ymmärretään. Sitä on siellä nyt neljännesvuosisata ankarasti  pohdittu ja Riikilä kirjoituksesta olin ymmärtävinäni, että se on edelleen määrä x hinta. Tapio on kolmen ämmän holhouksessa ja tällä joukolla on pahanlaatuinen  dilemma, mitä ihmettä tälle asialle tulisi oikein tehdä. Tämä dilemma on se syy, etten edes vaivaudu lukemaan heidän näkemyksiään.

    Aikuisten oikeasti me tiedämme kuinka kannattavuus olisi laskettava ja kuinka sitä kaikilla muilla aloilla lasketaan, mutta kun on tuo helvetillinen dilemma kuten harakalla tervatulla sillalla, pyrstö tai nokka tarttuu.

    UPM:n väistyvä tj sanoi metsäteollisuudesta, että se on raaka-ainepeli ja siinä pelissä on puuntuottajalle tahtonut jäädä aina mustapekka käteen. Kaikilla mitaleilla on kaksi puolta, niin tällä Ukrainan sodallakin. Kerrankin puuntuottajallekin sattui vähän parempi käsi.

     

    Perko

    Tolopainen  tietää mutta kun haluaa  olla  kieron vitsikäs ja härnätä  niin mieliksesi vastaan jotta saat hyvän fiiliksen.

    X – aukosta saatua tuloa ovat kytänneet  he sitä tampanneet jo  kauan  rahatta sen  50 -70 vuotta.   Just repäistystä paljaasta  kannokosta on uus’ odotus alkanut.    Metsiä voi nykyisin  pidellä  jollain muulla tulolla elellen  niin ei sitä tilipidossa olla hokaistu miltä kasvukaudelta  verot ja taimet pitäis maksaa.    Sitäkään ei havaita onko se tuottanut mitään vai ei.  Hyvä  jos ovat   18 % tuottamassa  tai enemmän!

    RR,, MÄÄRÄ x hinta.   Mie laittaisin vertailussa lisäksi  muotoon  Määrä x hinta / aika    Yhden kiharapäisen miehen jutussa oli  E=  mc¨2   . sekin kuvaa sitä tuottavuuden energiaa.  Metsän nopeuteen ei siedä laittaa ^2 .   Polkupyöräilijän syndrooma on hankala ymmärtää.

    Puuki

    R.Ranta koettaa saada aikaan olkiukon jonka sitten ampuu alas. Metsätalouden kannattavuutta mo:n kannalta katsottuna voidaan arvioida esim. 2 eri kasvatustavan välillä laskemalla todellisen tilanteen mukaan leimikolle/kuviolle tms. määrätylle alueelle puun myynnin tuloja – menoja ja laskemalla erotukselle prolongaamalla eli korkoa korolle kertymä ja sitten vertaamalla tuloksia keskenään samana ajankohtana.  Sama toisin päin on NNA:en laskemista.

    Metsän tilanne pitää ottaa myös jatkossa huomioon; on eri asia onko metsä esim. 30 vuoden päästä hyväkasvuista , täystiheää metsää vai jotain harveikkoa.

    Edit. Perkon kanssa kiisteleminen on yhtä tyhjän kanssa. Sen mielipide perustuu uskoon jk:n kaikkivoipaisesta paremmuudesta eikä niin ollen tosiasioilla ole sijaa ajattelussa.

    A.Jalkanen

    Jos elää menneisyydessä eli ei lue uusittuja metsänhoidon ohjeita eikä katso webinaareja niin on avun ulottumattomissa. Oliko Hynynen kun sanoi jossain jutussa että maksimimäärää puuta ei saada kun tehdään harvennushakkuita. Saadaan ehkä kuitenkin maksimiarvo. Eli tavoitteena ei ole puuntuotannon maksimointi vaan oman kannattavuusmittarin maksimointi, olkoon se sitten prosentteja tai euroja.

    Ehkä yhden aika pätevän arvion yhden metsikön kannattavuudesta saa ottamalla Visakallon tapaan tiedot toteutuneista hakkuista ja ennustamalla niiden avulla kiertoajan eteenpäin nykyhetkestä. Huomioiden Puukin tapaan verovähennykset kuluista. Metsälön tasolla puolestaan saa kannattavuudesta yhden arvion vertaamalla koko tilan arvokasvua sen arvoon.

    Ehkä Metsälehti voisi tehdä opettavaisen juttusarjan mittareista?

Esillä 10 vastausta, 1,691 - 1,700 (kaikkiaan 2,329)