› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 2,565)
1 2 3 … 16 17 18 … 255 256 257

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 3.8.2023, 11:03

    TTL: ”Saako kysyä, sijoittaako Visakallo hakkuiden tuloja edelleen metsään?”

    Ei voi sanoa, että olisin sijoittanut edelleen metsään muutamaa lähistöllä olevaa tilaa lukuun ottamatta. Olen sijoittanut metsärahaa kiinteistö- ja asuntopuolelle n. kymmeneen kohteeseen  kuudelle eri paikkakunnalle kolmeen maahan. Tämän lisäksi on jonkin verran listaamattomien yhtiöiden osinko-osakkeita ja jokunen pörssiosake. Näitä sijoituksia olenkin jo osittain siirrellyt nuoremman polven haltuun. Päätilalasta tehdään jatkossa yhtymä, joka mahdollisesti sen jälkeen muutetaan yhteismetsäksi. Katsotaan nyt, tulee uuden hallituksen taholta mitään uudistuksia näihin asioihin.

    TTL 3.8.2023, 11:21

    Kiitos selkeästä vastauksesta!

    Saa tosiaan nähdä tuleeko uudelta hallitukselta mitä järisyttävää, millä olisi merkitystä sijoitusten hoidon kannalta.

    Yhteismetsää pyörittelin päässäni ja paperilla seuraavasta syystä. Ostin pohjoisesta (Suomesta) vajaa 10 vuotta sitten metsää. Niiden metsävähennys on käytetty etelämpänä olevien tilojen hakkuisiin. Pohjoisen tiloilla on tehty vähäisesti hakkuita ja niiden hinnat ovat nousseet kohtalaisesti. Tuli mieleen, että sopivalla hinnalla voisi myydäkin ne. No, tällöin käytetty metsävähennys lisätään myyntihintaan.

    Jos tiloista muodostaa yhteismetsän, niin metsävähennys ei realisoidu tuloksi ja yhteismetsän voi myydä tai ilmeisesti myös tiloja yhteismetsästä.

    Aika puljausta tietysti tämäkin!

    A.Jalkanen 3.8.2023, 11:31

    Olisiko mieltä poistaa metsävähennyksen lisäys metsätilaa myydessä? Olisiko siitä haittaa? Nythän on hallitusohjelmassa aiottu tarkastella perintöveron poistoa, mutta siitä voi olla haittaa ainakin tietyissä asuntojen myyntitilanteissa.

    Perko 3.8.2023, 11:37

    A J . unohtaa mieluusti yhteiskunnan osuuden , niin jäännös onkin 21000  ja vähentellee siitä  sen alkusijoituksen korkoineen!! -40 000 hu huh!

    A.Jalkanen 3.8.2023, 11:44

    Perko. Ei alkusijoitusta tarvitse vähentää, koska se on edelleen sinulla metsässä olemassa ja tuottaa korkoa. Ei pankkiin säästötilille laitettua summaakaan ”menetä”. Kyllä taimikon perustamiskulu on vielä ensimmäiset 20 vuotta tappiolla, mutta vaikuttaisi kuittautuvan myöhemmin. Vertaa aiempi laskelmani sivulla 12 (pvm 24.7.23). Yhteiskunnan osuus eli verot pitää toki vähentää, mutta verotus on jokaisella metsänomistajalla erilainen johtuen yksilökohtaisista tappioista ja erilaisista vähennyksistä.

    TTL 3.8.2023, 11:52

    Nopea analyysini on, että metsäteollisuus alkaa ajamaan metsävähennyksen lisäämisen poistoa myyntitilanteessa!

    Kun se on nyt vain 60 % ostohinnasta ja hinnannousu jauhaa sitä koko ajan pienemmäksi, niin verokertymäänkään se ei merkittävästi vaikuta. Mihin poisto vaikuttaisi niin tilojen kiertonopeuteen ja hakkuisiin lisääntyvästi! Eli metsäteollisuus liittyy asiaan siten, että tulee markkinoille enemmän puuta ja hinta laskee. Ehkä!

    Hirveästi asioita ei kannattaisi muutella. Se aiheuttaa vain lyhytjännitteisyyttä!

    Perintövero on kyllä Suomelle negatiivinen kilpailuetu. Verrattuna esim. Ruotsiin mm tästä syystä tänne syntyy vähemmän yksityistä pääomaa, mitä käytettäisiin uusien yritysten perustamisiin tai rahoittamisiin.

    Tarkoitatko A.J. asunto-osakkeen osalta perintöveroa tarkasteltaessa tilannetta, missä perijä myy sen joka tapauksessa?

    Ruotsissahan (esim) perintöveroa ei ole, mutta veron tavallaan joutuu maksamaan myydessään perintönsä. Käsittääkseni hankintahinnalla nolla.

     

     

    Perko 3.8.2023, 12:00

    Pankista sen voi nostaa pois mutta metsään polettu on pysyy siellä!  sitä pitää kaivella juurakoista ja muista perkeistä.. Ei se palauta rahaa ..  Tolopainen kirjoitti aikoinaan lannoituksen autuudesta samaa.  Veron joutuu jokainen maksamaan, on itselleen valehtelua jos muuten on vehkeily  ostoja niistäkin on mennyt maksu.

    Timppa suuttuu tuollaisesta vastuunpakoilusta jolla työttömät ja pakolaiset jäävät heikoille eikä siitä tykkää konsernitkaan.  Suurten firmojen kehittämistuki loppuu, eikä Tekesin Kattaisella ole mitä jakaa.  Aukkojen tappioihin ei ole varaa.

    A.Jalkanen 3.8.2023, 12:02

    Kyllä, Ruotsin kokemuksiin viittasin. Jos asunnon myyntiä verotetaan ankarasti, se vähentää markkinan toimivuutta. Samaan tapaan voidaan ajatella että metsävähennyksen tuloutus heikentää tilamarkkinoita. Ymmärtääkseni MTK ajaa nyt metsävähennyksen nostoa 90 prosenttiin.

    Perko, lienet oikeassa: alun tappio pitäisi periaatteessa vähentää tuotosta aikavälillä 0-20 tai pitempäänkin jos sitä jää jäljelle. Miksi en sitä tehnyt: en tiedä mikä on jäävän puuston määrä harvennusten jälkeen. Sitä saa jokainen itse laskeskella, jos viitsii miettiä jäävät puustot. Tappio = harvennustulo + jäävän puuston arvo – perustamiskulut korkoineen.

    Perko 3.8.2023, 12:10

    Otaksun , 98 % metsänomistajista ( 600 000) maksaa veroa 30-34% ja  viidennes kaksinkertaisena  sen päälle muita perinnönsiirtomaksuja niin ,että varmasti se aukon lopputulos haihtuu tietymättömiin.

    Tohtorin laskelmien mukaan: Aukko tuottaa reilusti tappion!

    A.Jalkanen 3.8.2023, 12:27

    Tuota veronmaksua pitäisi tutkia: kuinka suuri osa maksaa mitäkin veroa? Suurimmalla osalla on vähintään vuosimenot ja perusparannusmenot (tiet, ojat) vähennettävänä, jotka jo pienentävät veroprosenttia ehkä 20-25:een?

    Siihen vielä päälle metsävähennys niin ollaan ehkä 10 prosentin tuntumassa, siis tilakauppaa tekevien joukossa? Muistanko oikein että jos metsävähennys tuloutuu se palaa samalla metsävähennyspohjaan?

    Sitten on vielä mahdollista vähentää muut pääomatulojen tappiot.

    Perintövero heikentää kannattavuutta selvästi, mikäli joutuu samoista puista maksamaan kaksi veroa päällekkäin: perintöveron ja pääomatulojen veron. Kannattaa harjoittaa verosuunnittelua.

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 2,565)
1 2 3 … 16 17 18 … 255 256 257