› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 1,681 - 1,690 (kaikkiaan 2,329)
1 2 3 … 168 169 170 … 231 232 233

  • Aukon tuottomenetelmät

    Sent on: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 16.6.2024, 09:36

    Perkolainen…”Puukin antamat tuottoluvut  ovat  kuviteltuja vailla näyttöä € na..”   Taas alkoi trollinauha pyöriä monennenko kerran alusta ?!

    Lukuja ja tutkimustuloksia on pitkin matkaa esitelty. Jaksollisen ohessa on vuosikymmenten aikana nähty ns. jatkuvaan tilaan jääneen puuston kehitys. Sillä ei ole 2-3 harvennuksen jälkeen ollut kehitysedellytyksiä. Taimettumiset ovat heinää,pajua,leppää, hieksiä, haapaa ja kuusia sinne tänne. Niistä ei taimistoja rakenneta.

    Perko 16.6.2024, 09:38

    No vielä tämä,  totta ne kasvussa olevat puut ovat tuotannontekijöitä kuin  muukin linjalla  jossa on puolivalmisteita jatkuvasti tulossa. Firmaa myydessä otetaan tai ostettaessa se koneiston  (maapohja) arvo käyttöön ja  valmiit, sekä raaka-aineet. Se miten suuren myynnin € saa aikaisiksi  esim  / vuosi  on  vertailussa kelvollinen arvo.   Olkoon  tehdas ostettu tai peritty   niin tuottoa voi  laskea karkeasti noinkin.   Kiinteistöjen kulassit  ei  kuulu  puun myynnillä toimijoihin.

    mehtäukko 16.6.2024, 09:44

    ”…tai ostettaessa se koneiston  (maapohja) arvo käyttöön ja  valmiit, sekä raaka-aineet…”

    Kuinka vajaatuottoisen koneiston käynnistyksellä voidaan kustantaa metsän uudistus jaksollisen kautta, kun puusto on ppa 10 ja vesakko lainehtii?

    A.Jalkanen 16.6.2024, 09:48

    Tuossa on esimerkkejä miten eri tavalla metsän kehityskaari voi mennä riippuen siitä tehdäänkö aktiivisia toimenpiteitä vai jätetäänkö herran haltuun.

    https://forest.fi/fi/artikkeli/kuvat-kertovat-nain-paatehakattu-metsa-on-kasvanut-1-17-19-33-60-ja-yli-200-vuodessa/

    A.Jalkanen 16.6.2024, 09:56

    Etsin tietoa siitä mitä kasvumallit olettavat runkokäyristä ja lustoista puun eri korkeuksilla, mutta sen sijaan löysin kasvun laskenta-apuja erotusmenetelmällä. Eli arvioidaan puun koko nyt ja viisi vuotta sitten ja näiden erotus on kasvu. Suuresta puusta tuo pituuskasvun arviointi ei ole tarkkaa puuhaa joten siitä koituu hiukan virhettä tulokseen. Jos haluaa tarkemman tuloksen, puun voi kaataa mittausta varten.

    http://virtuoosi.pkky.fi/metsaverkko/metsan_mittaus/kasvun_laskenta/tehtavat.htm#

    A.Jalkanen 16.6.2024, 10:09

    Puuanalyysi näyttää että puun runkomuoto ei ole kartio vaan puun latvaa kohti mentäessä lustot ovat leveämpiä kuin kartiossa olisi. Siksi tilavuuslaskennassa tarvitaan muotoluku avuksi.

    https://www.mv.helsinki.fi/home/korpela/arviointidemot/demo1/runkokayra_ja_tilavuusmalli.html

    Perko 16.6.2024, 10:21

    Oliko Tolopaisen tr  valmet vai perkins ferkuson 35?   niinpä, vilkaise  sieltä  60 – 70 luvun  pohjoisen metsäkorjuun kuvista millä  ajelivat puita?  Aika paljon oli Forson  majorit  ja superit  juonnossa ja  reenedessä.  Miusta näyttää nykyisetkin Ponsset kärrillä ja skopinit  hieman jatkoa traktorista ja niissä seuraavissakin  kun katselemme  heaven -iloista  metsäajoja alempaa on jonkin moiset traktorit  pölkkyjenkimpussa, ehkä ilmaa sitä  kuskin älyä.   Korjuusta vastaava katselee toimintaa jostain johtokeskuksesta ruuduilta hieman nykyisen sodan seurannan tavoin.   Tuossa  naapurilla on  jämäkkä  peltotraktori ja siinä perässä  nosturikärry.  Sijoitus on  noin 1/ 10  noihin  muotiohjaamollisiin  verraten.  Tulosta tulee taloudellisesti   ajosta samalla hinnalla,  kysyntää on  harvennuksille  enemmän kuin ehtivät tekemään.   Suurilla sarjoilla valmistetut  koneet ovat edullisia.

    Puuki 16.6.2024, 10:29

    Trolli alkaa puhua puuta heinää, kun on käynyt ilmi , että asiaperusteet ei riitä hänellä alkuunkaan.

    Tolopainen 16.6.2024, 10:30

    Niin juuri, jos pitää hakea pari rankakuormaa, käytän traktoria ja omaa metsäkärryä, vaikka eihän tuokaan ole taloudellisesti kannattavaa, jos koneet pitäisi ostaa. Nuo traktorilla ajot on ihan marginaalissa, jos vuodessa hakataan 80milj M3, paljonko ajetaan traktorilla ehkä muutama kymmen tuhatta kiintoa.

    Perko 16.6.2024, 10:54

    Oli lehtijuttu  jostain  Kaakois – Suomen saarisavotalta . Kuvassa  oli itsetehdyt suuret puureet 5-6 jonossa junan tavoin  ja edessä   pelto -ferku vetämässä .   Jää- taipalelle  painot  oli  noin saatu hallintaan, ei olisi onnistunut  suurilla omapainoisilla.   Paikkaa sopivat  vehkeet ei aina satu kohilleen.     Puukia  nyt jokin kävi hankamaa laita vaikka Bepanthenia.

    Jos derivointi on unohtunut niin  on olemassa valmiit lasketut taulukot joista katsoo  puuntilavuutta  kun mitannut aikavälillä ympärysmittaa..  Siitähän se nopeus selviää!

Esillä 10 vastausta, 1,681 - 1,690 (kaikkiaan 2,329)
1 2 3 … 168 169 170 … 231 232 233