RR…”Se, että ei välitetäkään taloudesta, on minusta  kyllä ristiriidassa sen kanssa, että en ole tavannut ainoatakaan metsänomistajaa, joka ei halua puistaan mahdollisimman kovaa hintaa..”

Esitettyä ristiriitaa on se, että kun ensin haalitaan jollain opilla ja konstilla laajoja pinta-aloja, rusinat pullasta-taktiikalla alat kyllä riittävät yhdelle ukolle lokata puustoa. Kysymys RRannalle: Missä metsänkasvatusohjeissa kehotetaan jättämään alat herrain haltuun syystä, ettei uudistustyöt vaan kuulu ”kannattavaan metsätalouteen”? Puolustus ei ole se, että numerot näyttävät ne kuluiksi, sillä jos niin olisi, mikään yrittäminenhän ei voisi olla kannattavaa.

Metsänhoito vaatii kehityksensä mukaisesti oikea-aikaisia toimenpiteitä. Sekin on julkisesti esittettyä, että sen mukaisesti puuta myyden loppupelissä ”hyvään hintaan osuvia” kauppoja tulee matkalle ja metsän ränsistymisen välttäminen korvaa huonompaa sykliä. ”Mahdollisimman kovaa hintaa ” kyttääminen on päättymätön suo ja typerä ohjeistus.

Aivan, voi mennä näinkin. ”Näivettääkö sukkessio jatkuvan kasvatuksen metsää”. Näivettää, mutta ei välttämättä siinä tarkoituksessa, miten se ymmärretään. Kuusi on puolivarjopuu ja uudistuu varjoon. Sukkessiota voidaan pitää onnistuneena, jos muodostuu kasvatettavia puulajeja, kuten kuusimetsä. Näin ei kuitenkaan useinkaan tapahdu. Mitä rehevämpi alusta ja mitä enemmän avataan, sitä enemmän sukkessio valtaa alaa. Lopputulema on tuottamattomassa aluskasvillisuudessa, heinää roinaa vesakkoa.. Metsänhoidolla tähän voidaan vaikuttaa. On syytä pyrkiä ns. kynnysarvon paremmalle puolelle, jossa metsän kasvu pitää aluskasvillisuuden kurissa. Jos metsää ei saada uudistumaan, aina voidaan mennä avovaiheen kautta ja viljellä.

Tasaikäisen metsän n.20% jk:a parempi kokonaiskasvu + toiset 20 % lisää kasvua jalostushyödyn avulla = 40 % parempi kokonaiskasvu/kiertoaika jättää auttamatta jk:n toiseksi kannattavuusvertailuissa.   Harvennustuloja saadaan nopeammin ja päätehakkuuaika saavutetaan esim. 8 m3/ha/v keskikasvulla (60 vuoden kiertoaikana) noin 24 vuotta tavallista aiemmin.

Jos aikomus olisi muuttaa metsät jk-metsiksi, muutos veisi tosiaankin kymmeniä vuosia ja olisi tuhoisaa metsän kasvatuksen kannattavuudelle.

Jk:n harrastaminen aiheuttaisi  hehtaarille keskimäärin n. 3500 € tappion suhteessa päätehakkuun tekoon jo alkuun, kun uudistuskulut on vähennetty syntyvästä tuloerosta aloitusvaiheessa.

Ei ole kuviteltuja toisin kuin sinun tarinat.   4-6 € motilta parempi kantorahatulo helpomman korjuun takia on todellisuutta päätehakkuissa. N.100 m3/ha jää pystyyn jk harsinnan jälkeen ; 3000 €.  300 x 4 €= 1200 €. Uudistuskulut 700 €.  Th-kulut molemmissa samat.   Sulla ei ole esittää muuta kuin harhojasi, ei mitään todellisia lukuja.

Lasket luston paksuuksia kannoista. Tunnettua on että kannon lustot on aina paksumpia kuin runkopuun korkeammalta. Varsinkin harsinnan jäkeen puiden kasvu keskittyy tukkipuilla juuristoon ja tyviin.

Tasaikäisen viljelymetsän parempi kasvu on juuri parempaa tilavuuskasvua joten sinun kehitelmillä pituuskasvun heikkoudesta suhteessa paksuuskasvuun ei ole mitään vaikutusta lopputulokseen.

Jos Perko kuvittelee, että hänen toimintansa perustuu taloudellisiin laskelmiin, sille ei tietenkään mitään voi. Jos on päättänyt lopputuloksen ja jättää sopivasti laskelmista pois oleellisia tekijöitä pääsee haluamaansa tulokseen. Tuo tietenkin voi olla tietämättömyyttä tai uskomista tiettyyn ideologiaan.

Onhan meillä nähty tohtoreita, jotka ovat päätyneet esittämään traktorin parhaaksi metsäkoneeksi puunkorjuussa. Harsintahakkuut ovat isäntälinjanaskartelua hevosilla ja kyykkymotolla. Noista ajoista on menty eteenpäin pitkä loikka.