Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 1,661 - 1,670 (kaikkiaan 2,329)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • A.Jalkanen
    R.Ranta

    Se ei ole mikään uusi asia, että metsänomistajat eivät metsäekonomiaa tunne. En itsekää tunne ainoatakaan metsänomistajaa lähipiirissäni, jonka kanssa siitä voisin keskustella siten, että hänkin olisi asiaan perehtynyt esim. jonkun metsäekonomian oppikirjan välityksellä. Se, että ei välitetäkään taloudesta, on minusta  kyllä ristiriidassa sen kanssa, että en ole tavannut ainoatakaan metsänomistajaa, joka ei halua puistaan mahdollisimman kovaa hintaa eli taloudesta ollaan kuitenkin kovin kiinnostuneita.

    Täälläkin keskustelijoista koen vain oikeastaan Gla:n varmuudella olevan kartalla siitä, mitä yritän aiheesta kirjoittaa. Keskustele siinä sitten sivistyneesti, kun toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäistä.

    Sitäkään avaimenreikäteoriaasikaan  en allekirjoita. Olenhan juurikin puolustanut täällä esim. jatkuvan kasvatuksen harjoittajia, olkoon kohde sitten mikä hyvänsä ja joka on vakiokeskustelijoille hirveä punainen vaate. Kun kuivan kankaan perintömetsääni tein aikanaan isohkon aukon, oli monta vuotta vastenmielinen mennä ko. palstalle, joten ymmärrän eriittäin hyvin niitä, jotka haluavat pienen palstansa pitää peitteisenä.

    Ehkä se avaimenreikäteoriasi on juuri sitä kuuluisaa naisen logiikaa, jota minun on mahdoton ymmärtää.

     

    Perko

    Eihän tämä hyvälle näytä arvailen vain miltä tuntuu. Lainasin aiemmasta.
    ”A. Jalkanen27.1.2022, 09:16

    Vuonna 2020 tehtiin metsänviljelyä 95000 hehtaaria, josta 72 tuhatta hehtaaria istutusta ja 23 tuhatta hehtaaria kylvöä. Siis noin 2/3 päätehakkuiden alasta viljeltiin, loput oli luontaista uudistamista tai uudistamatta jättämistä (Metsätilastollinen vuosikirja).”

    A.Jalkanen

    Gla voisi suomentaa meille muillekin mistä on kysymys.

    Sitä vähän protestoin, kun väitetään että metsänomistajat eivät huomioi talousasioita, vaan ajattelemme muka aina vain puuntuotantoa. Taloustarkastelu on liian kapeaa, jos metsänhoitoon sijoittaminen nähdään aina kannattamattomana, vaikka kannattavuus on omistajakohtainen asia.

    Arvelen että me emme ole tosiasiassa kovin kaukana toisistamme, vaan useimmille metsässä ovat tärkeintä tulot ja menot, mutta lähes aina otetaan huomioon muutakin. Tehdään metsässä se mikä kulloinkin tuntuu järkevältä kunkin omien tavoitteidensa mukaisesti. Ei siinä sen kummempaa mystiikkaa ole.

    Eikös ole vain hyvä jos vakikirjoittajat kertovat kokemuksistaan – sitä vartenhan täällä ollaan, että annetaan ja saadaan vertaistukea. Keskustelu on tarpeellista. Osallistumalla joutuu tarkistamaan omia käsityksiään ja perustelemaan paremmin.

    Timppa

    Minä kyllä ajattelen vain  metsänkasvua tai puuntuotantoa, miten vaan.  Ja tähän on  monta syytä.  Yksi. että näen, että puun arvo tulee jatkossa kasvamaan entisestään.

    Toinen on, että ’esi-isämme joutuivat pakosta hävittämään metsiämme ja nyt kuittaan  tätä velkaa.

    Tietysti on myös mukavaa työllistää ammattitaitoisia metsäalan ihmisiä.

    Vitsikästä on, että kaiken tuon voin saavuttaa nykyisellä hyvällä metsänhoidolla ja seuraamalla markkinoita.    Ei tarvitse sijoittaa omaa rahaa.  Päinvastoin myös kassavirta on hyvä, tasearvosta puhumattakaan.

    Jovain

    Ei se kassavirta siitä tule huononemaan, jos hakee laajempaa vaihtoehtoa. Tuskin kahden korin toimialana tulee säilymään. On tietenkin vastenmielistä teollisuudelle ja alan toimijoille, mutta tuskin peitteinenkään vaihtoehto on tarkoitettu vain suojelulle ja ympäristölle. Yhteensovittamista tarvitaan ja saadaan toimiva vaihtoehto sen käyttäjille ja metsänhoitoon kaikkialle metsiin.

    Gla

    ”Gla voisi suomentaa meille muillekin mistä on kysymys.”

    En tiedä, osaanko. Yksinkertaistan ajattelua niin paljon, että otetaan menot ja menot ja tehdään niistä yhteismitallisia ajan suhteessa halutulla korkoprosentilla. Ymmärrän nyt syntyvien menojen ja tulevaisuudessa syntyvien tulojen ongelmallisuuden. Ajatteluni todennäköisesti eroaa Reiman ja muutaman muun jk-laskelmia tekevän kanssa siinä, että näen jatkuvan kasvatuksen sukkession näivettävän metsää. Tällöin menetelmän kannattavuutta osoittavan laskennan lähtöarvojen täytyy olla väärät.

    Jos joku vielä muistaa lukijoiden kuvista koivikkoni, jossa on kuusta alikasvoksena. Tuosta saisi hulppean laskelman jk-metsään, mutta totuus on mutkikkaampi. Ensinnnäkin koivikko on syntynyt keinollisesti,  pieneltä osin kuustakin on täydennetty siirtoistutuksin. Toisekseen kun kuviolla alikasvos on kuusta, ei sen alle enää ole tulossa uutta taimikkoa. Ei edes ajourille, jossa olisi tilaa. Tämän takia minun on mahdotonta puhua jatkuvasta kasvatuksesta tai sen edellytyksistä kannattavuuteen. Tuokin kuvio on vaatinut raivausta ja vaatii lisää. Kuusi tai koivu ei taimetu, mutta muutama kaadettu leppä ja haapa levittää vesakkoa tehokkaasti eli kustannuksettomasta kasvatuksesta ei voi puhua.  Sen sijaan kuusi jatkaa kuvion kiertoaikaa eli lykkää kallista uudistamisinvestointia tulevaisuuteen, mikä on kannattavuuden suhteen hyvä asia.  Haasteeksi jää suorittavan ajatukset eli korjuun onnistuminen. Onneksi hakkuuta voi valmistella kaikessa rauhassa.

    Perko

    Gla,  ”näen jatkuvan kasvatuksen sukkession näivettävän metsää”.  Kukahan sen on  keksinyt? Sitten olit löytänyt niitä  muita haitta kohtia muutaman.  Ongelmat  voi monesti ratkaista ja jopa muuttaa hyödyksi. Ainakin yhden  haitaksi kertomasi voi helposti kääntää  hyvin tuottavaksi hyödyksi.  Tahtoo vaan monesti  se vanha ddr-oppi   estää selkeää ajatusta.   Pitää valita ja  ohjata puusto moodiin jossa tuottavuus on yläkantissa jatkuvasti  ja  pyrkiä eroon sukkessio omasta ajattelusta.

    Veppinaar – / tapion saavutuksessa oli  älyä kohdassa jossa  nuorimies oli  kysynyt raivaussahanvaljaissa ; ” milloinkos tästä  saadaan rahaa ?” 50  —  60 vuotta. Päätelmä tiedon päälle sen sadusta opettavan totuuden ”mutta eihän Keisarilla ole vaatteita”!  hieman eri sanoin.

     

    Tolopainen

    Uusimpien tutkimusten mukaan, Metsämaa tarvitsee aukkovaiheen maaperän kasvukunnon palauttamiseksi. Se saa levätä muutaman vuoden ja maahan tulee paljon latvusmassaa ja lahoavia kantoja, jotka uudistavat maaperän pieneliötoiminnan. Jatkuvapeitteisenä maaperä ikään kuin väsähtää ja aukkovaihe fressaa. Se on sama kuin työntekijä pitää sapattivapaan tai pellon kesannointi. Täysin luonnon ehdoilla tapahtuvaa kasvukunnon parantamista ilman kemiallisia lannoitteita.

    Visakallo

    Jaan tuolla edellä olevan Timpan näkemyksen sellaisenaan. Metsätalous on maapohjan kasvukyvyn täysimääräistä hyödyntämistä. Mitä paremmin sen saa hyödynnettyä, sitä kestävämpi ja parempi taloudellinen lopputulos. Maapohjan vajaakäyttö saattaa antaa hetkellisesti paremman prosenttituoton, mutta huonomman kokonaistuloksen.

Esillä 10 vastausta, 1,661 - 1,670 (kaikkiaan 2,329)