Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 1,651 - 1,660 (kaikkiaan 2,323)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Husq165R

    Noinhan se on, taimettumisesta on jonkin verran väännetty. Toisaalta raskaan sarjan metsätalouteen keskittyvät kertoo toisissa kuin jk-ketjuissa, että harvennuksista saatava tili ei kata korko huomioiden laikutus-taimet-istutus-raivaus -satsauksia lähellekään. Ja tuo suhde on vaan huononemaan päin, koska hinnat kallistuu ja ostovoimalla korjattu kuitupuun hinta mataa.

    Itse olen ajatellut että harrastukset maksaa. Ja edelleen, itse tekemällä oikea-aikaisesti homman saa jollain tapaa taloudellisesti järkeväksi. Välillä paremmin, välillä huonommin. Jos nuo kaikki palvelut ostaisi niin ei järkeä  tuoton kannalta.

    Kuten AJ viime aikoina kirjoitellut, metsänomistajissa on myös monitavoitteisia, kuten itsekin koen olevani.

    Ammatti Raivooja

    Esimerkiksi tuo koivikko tuossa lukijoiden kuvissa. Se on kerran taimikonhoidettu, raivasin sitä joskus 90-luvulla. Tuollaiseen ojitusmätästykseen syntyy paljon luonnontainta heti. Mutta sitä kasvo vielä reilusti takaisin, sieltä otettiin kaikki seipäitä polttopuiksi ja osa ennakkoraivattiin. Niiden alle oli syntynyt kuusentaimikko jota ennakkoraivattiin reilusti. Eli tiheä koivikko ei antanut tilaa hirville ja etelään heinille ja tiheän koivun alle oli hyvä kuuden syntyä. Nyt kun sitä on parikertaa harvennettu avattu, että valoa pääsee niin ei synny taimia, siellä on tuuhea heinäkerros. Ei sellaiseen saniaisheinään synny taimia vaikka kuinka avaisi, ne syntyy silloin maanmuokkauksessa ja tiheän taimikon alle. Näin onnistuu 2 vaihe kasvatus, ei onnistu JK. Sama on monissa muissakin metsissä, ei sinne aliskasvos taimet pääse syntymään heinikosta johtuen. Ja heinät vaan villiintyy mitä enemmän avataan.

    A.Jalkanen

    Se kannattaako vai ei, riippuu onnistumisesta ja omistajan korkoprosentista. Tahvonen on osoittanut että kun korkotoive nousee tarpeeksi suureksi, kustannukseton jk on aina kannattavin vaihtoehto.

    Puuki

    Mitä se korkea korkotuotto tuo lisäarvoa, jos suurin osa metsän tuottopotentiaalista jää sitten käyttämättä ?   Paras korko% on, kun kasvattaa vain muutamaa puuta hehtaarilla mutta ei se kannattavuutta paranna kuin teoriassa.

    Ammatti Raivooja

    Onko Tahvonen esittänyt mitään syytä miksi kaikki eivät siis tee niin, kun eikös tuo käy kaikkien järkeen?

    Jos minä sanoisin kustannukseton lottoaminen on kannattavin vaihtoehto ja kysyttäessä onko tälläistä olemassa todella levottelisin vaan käsiä ja sanoisin, että olen vain ekonomisti, en veikkaamisen asiantuntija.

    Aikooko Jovain ja Ranta seurata Pukkalan esimerkkiä ja jättää siemenpuiksi pienempiä, ei niitä suurimpia puita, siemenpuiksi ja antaa niiden arvokasvaa 10 vuotta ja sitten poistaa ne taimikosta? Vai kumisevatko tyhjät tynnyrit eniten?

    A.Jalkanen

    Eikös pienemmän puun jättäminen siementämään ole riski jos tuo pieni puu on geneettisesti huonokasvuinen?

    Kuten Jyrki Ketola esityksensä lopussa totesi toiset maksimoivat suhteellista kannattavuutta (prosentteja) ja toiset maksimoivat tuloja (euroja).

     

    Jovain

    Siellä Ketolan taulukoissa on hyviä asioita, kuten puuston ikään 50 – 100 vuotta tuomia etuja. Näin äkkiä laskien, puustopääoma 2,5 kertaistuu, menee tukin hyväksi 5,8 kertaisesti. Puuston arvo 3,9 kertaistuu ja arvokasvu kuidusta tukiksi säilyy ja suunnilleen 4,0 kertaistuu. Tällä hetkellä suositaan lyhennettyä kiertoa, näissä talukoissa on normikierrosta. Puhutaan myös jatketusta kasvatuksesta ja siinä mielessä jopa hoitotavasta riippumatta. Täydentävät toisiaan.

    Ammatti Raivooja

    Kuusikossa toisen harvennuksen tekeminen yläharvennuksena on pidetty kannattavana iät ja ajat, eipä mitään uutta. Aivan AJ, voit esittää selkeitä kysymyksiä mutta kun on pelkkää uhoa, niin et saa niihin vastauksia. Jaksolliselta kasvattajalta saat aina vastauksen mitä on järkevä tehdä.

    mehtäukko

    ”…jos tuo pieni puu on..”  Nyrkkisääntö on ,että sp ovat n. puunmitan toisistaan. Jotta pienet puut tuottaisivat pienestä latvuksestaan ja alhaalta riittävästi käpyjä ja siemeniä, uudisalallehan jää melkoinen verhopuusto. No tuleeko verhopuuston alle mitään, pysyvätkö ne pystyssä jne. Kun niitä korjataan tihein urin, mikä on tuhoutuneiden mahdollisten taimien määrä? Joku Luken ukkeli sanookin juu tupe-videollaan, että sp:n pieni koko on vinksallaan.

    Perko

    ”  iso osa omistajista ei seuraa kannattavuutta lainkaan. Vain noin kymmenys seuraa sijoitetun pääoman tuottoa”. Neuvonnalle olisi töitä.”   Entäs jos neuvonta on osaamaton.   Noista  lukemista  50 – 100 vuotta  on  tamppaajalle jäänyt oottamista  aukosta .    Saldo ei  hypähtele  ylen aikaa!     Keksitty pyörä nytkähtää kerran sadassa vuodessa.  Joillekin  on hankala juttu  % ja eurot .

    Siemenpuiksi voi valita  jo taimena puita ja D 10 cm  puita tai  D 37 cm  puita. Oma metsä sallii valinnan ja valkkauksen   se on sitä Puukin   jumaloimaa jalostusta.  Metsässä kasvaa tuotanto kaiken aikaa  jos ei sorru rahattomaan sadan vuoden yksinäisyyteen aukkojen  kanssa.

    ps,  onko sitä ”veppinaaria”  mahdollista katsoa jälkeenpäin?

Esillä 10 vastausta, 1,651 - 1,660 (kaikkiaan 2,323)