Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 1,631 - 1,640 (kaikkiaan 2,325)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • A.Jalkanen

    Jos ken ei osallistunut Tapion webinaariin viikolla, niin lukekaapa tämä. Jatkuva kasvattaja koettaa pitää metsänsä ikärakenteeltaan nuorempana, jolloin pääsee suurempiin suhteellisiin tuottoihin per puustoon sidottu pääoma mutta hakkuutulo jää pienemmäksi.

    https://tapio.fi/wp-content/uploads/2024/06/04-Jyrki-Ketola-Milta-metsatalouden-kannattavuuden-nykytila-ja-kaynnissa-olevat-muutokset-nayttaytyvat-metsanomistuksen-kannattavuuden-suhteen.pdf

    mehtäukko

    Juu tupessa on tuo JKetolan jutska.

    Eikö se ole samaa asiaa, jos jaksollisen välttämättömät hoitotoimet/hakkuut ajallaan kustannustehokkaasti tehtyinä tuottavat lyhyessä kierto-ajassa maksimaalisesti puuta (tukkia)? Tekemiset vaikuttavat kuitenkin paljon tehokkaammin kuin jk:n vartoilu…

    A.Jalkanen

    Kyllä ovat samaa. En näkisi menetelmiä vaihtoehtoisina vaan toisiaan täydentävinä. Joskus jk-vartoilu voi olla ainut vaihtoehto, esimerkiksi kuntien virkistysmetsissä tai vesistöjen suojakaistoilla, ainut kustannustehokas kuten karuimmilla soilla tai kallioilla, tai maaperän päästöjä lieventävä kuten ojitetuissa korvissa. Mennään omistajan tavoitteiden ja rajoittavan sääntelyn (mm. metsälaki ja PEFC) mukaan tapauskohtaisesti.

    husse

    Jaksollinen metsänkasvatus sopii harvoille maanomistajille.

    Aukon tuotto menee siinä jos raivauksen missään työlajissa ja vaiheessa ollaan ajoitettu toimenpide vääriin.

    Työssäni törmään liian paljon yksityisiin maanomistajiin, joille varhaishoito maksaa 400e/ha kun ollaan yksi-kaksi vuotta myöhässä. Sitten samoin taimikonharvennus menee myös tuntityön taksoilla 800e/ha ja kalliiksi tulee. Ja ensiharvennuksen tilit menee viimeistään siinä, kun ennakkoraivauksesta on saatu vaikean luokan kohde. Sitten taas hakataan aukoksi ja uudisalan raivaukset ja mätästys/istutus syö hakkuutulot.

    Lopputulemana tällaiselle maanomistajalle olisi sopinut jatkuva kasvatus. Nyt tuossa metsätalouden rumbassa ei tienannut kuin yrittäjät ja puunostajat. Sekä verottaja jokaisessa kaupan vaiheessa. On muuten valtiolle melkoinen lypsylehmä tällainen esimerkin mukainen metsänkasvatuksen kierto ja maanomistaja.

    Kuka leikkiin ryhtyy ja alkaa hakkaamaan aukkoa, pitää leikki myös kestää ja olla ajoissa sahan kanssa palstalla. Metsäsijoittajat osaavat tuon paremmin ja ei ole varaa laittaa rahaa sahatöihin liikaa. Varhaishoito pitää tehdä aina kun se nopeaa ja kanto vielä sentin luokkaa. Taimikonhoidossa on iso ero kustannuksissa, onko sahattava puusto tuuman vai 4cm

    Irvokkainta tässä on aina maanomistajan väärä käsitys sahatyön kustannuksista ja väittelyt vaikeusluokasta miksi työ maksoi niin paljon. Lisäksi metsänhoitopalveluita myyvät yhtiöt monesti myyvät taimikonhoidon kiinteällä hinnalla joka on vaikeusluokkaan nähden alakanttiin. Maanomistaja palkitaan halvalla raivauksella ja yhtiö ottaa tappioksi metsurin toteutuneet kustannukset työstä. Esim maanomistajalle myyty taimikonhoito ajanmenkin arviolla metsuri tekisi hehtaarin päivässä ja todellisuus rästitaimikossa on 0,5ha päivässä

    Gla

    ”Jaksollinen metsänkasvatus sopii harvoille maanomistajille.”

    Eli kun tuo on valtamenetelmä, suurin osa kasvattaa metsiä väärin?

    Puuki

    Vuosikymmenet mo:t ovat myyneet teollisuudelle kuitupuuta omakustannushintaan. Ei ole paljon jos joskus osallistuvat omalla panoksella myös hoitotöihin.

    mehtäukko

    Husse tarkoitti varmaan esimerkeillä sitä, että jaksollinen töpeksien toteutettuna ei anna tuottoa, joka on sille mahdollista. Vähätöisesti ja edullisesti. Ja tyytyväisyys kasvun palkitsemisesta olisi tietysti sen mukainen.

    husse

    Lisäksi yhtiöt saavat metsänomistamisen kannattavaksi ilman kemera-tukia. On verorahojen täydellistä haaskaamista jakaa sitä taimikoiden raivauksiin. Oikein tehtynä ja oikeissa käsissä metsätalous on kannattavaa ilman valtion tukiakin.

    Lisäksi jos tarvitaan apua myhistyksiltä puukaupan tekoon, pitäisi tuollaisilta maaomistajilta pakkokeinoin ottaa metsät pois.

    Metsänomistaminen on Suomessa liian monen maanomistajan osalta täysin väärissä käsissä.

    R.Ranta

    Husselta aivan erinomainen kirjoitus. Tähän ongelmatiikkaan liittyy myös rakenneuudistus, jota olen vähän yrittänyt nostaa esiin.

    Sukupolvenvaihdos pitäisi saada huomattavasti jouhevammaksi ja metsät siirtymään aiemmin jo nuoremmille. Pitäisi pyrkiä synnyttämään kunnollinen metsätalousyrittäjien ammattikunta, jotka keskittyvät puuntuottamiseen.

    Järkevät sukupolvenvaihdossäädökset edesauttaisivat metsiin panostamista ja puumäärienkin kasvattamista. Pidän hyvin erikoisena, että tähän ei ole kiinnitetty huomiota, vaan näperrellään Kemera- ja Metkasäädösten parissa, niiden kanssa leikkien.

    Minä en anna korulauseille (että metsä pitää jättää paremmassa kunnossa seuraajalle) mitään arvoa. Järjestelmä pitää luoda sellaiseksi, että homma hoituu markkinatalouden ehdoin. Enkä voi lähteä siitä, että korko on nolla, eli että tavoittelisin  maksimaalista puumäärää, vaan liiketaloudellista kannattavuutta.

    R.Ranta

    Juuri näin husse. En missään nimessä halua kuulua sellaiseen yhdistykseen, joka mainostaa tekevänsä ilmaisia puunmyyntisuunnitelmia. Ilmaisia lounaita kun ei ole!

Esillä 10 vastausta, 1,631 - 1,640 (kaikkiaan 2,325)