› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 1,621 - 1,630 (kaikkiaan 2,325)
1 2 3 … 162 163 164 … 231 232 233

  • Aukon tuottomenetelmät

    Sent on: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • R.Ranta 14.6.2024, 22:22

    Minulle avohakkuut on ollut suurin tuulenkaatumisongelma. Nytkin naapurini hakkasi piiiitkän rajani takaa puut kaikki pois ja pahaksi onneksi olin metsäni juuri harventanut. Toivottavasti ei tule kovia pohjoismyrskyjä edes pariin vuoteen.

    Ammatti Raivooja 14.6.2024, 22:27

    Sinä itse puhuit yla- ja alaharvennuksesta. Minä en verrannut jaksollista jk:hon. Ihme sotkemista teidän jutut. Minä ymmärrän metsän kasvatuksen näin: tehdään alaharvennus ja sen jälkeen ala- tai yläharvennus ja sitten päätehakkuu. Tuon viimeisen harvennuksen tekeminen yläharvennuksena on jo riskit koholla. Jos minä sanon, että yläharvennettu metsä ei pysy enää niin hyvin pystyssä niin Jovain sanoo, että kyllä Jk metsä pysyy pystyssä.

    Mitä ihmeellistä puukin tarjouksessa on? Eikös harvennuksista tule kanssa bonuksia mitä käyttää uudistamiseen?

    Eikös avohakkuut ollut sinulle vasta ongelma kun et saanu tehdä niitä 40-vuotiaaseen metsään?

    Visakallo 15.6.2024, 05:44

    Allekirjoitan Ammatti Raivoojan näkemykset täysin. Monesti tuntuu, että täällä palstalla puhutaan sellaisista ongelmista, joita ei edes ole, ja jos on, ne on enemmänkin  itseaiheutettuja.

    Puukin tarjous oli aivan asiallinen. Sen jälkeen kun puunostajat ottivat nämä bonusjärjestelmät käyttöön, ei uudistaminen ainakaan minun tiloillani ole käytännössä maksanut juuri mitään. Lisäksi latvusmassan ja kantojen myyntitulojen korkotuotolla rahoittaa kevyesti kaikki raivauksetkin aina ensiharvennukseen asti. Niin kauan kuin olen vuodesta 2008 täällä palstalla ollut, jotkut ovat esittäneet aivan ihmeellisiä korkolaskuja. Niissä korot ovat juosseet vain kustannuspuolella, ja niissäkin jopa sellaisissa kustannuksissa, joita ei käytännössä edes ole. Tulopuolen, eli kemeroiden/metkojen ja harvennustulojen korot ovat näiden samojen korkomatemaatikkojen laskelmissa kadonneet kokonaan! Mitä ihmeen käyttöä tuommoisilla korkolaskijoilla on oikeassa metsätaloudessa?

    Gla 15.6.2024, 05:54

    Timppa sivulla 160: ”Minun periaate:  Kasvatetaan kullekin paikalle parhaiten sopivaa puustoa järkevin menetelmin.   Uudistaminen silloin, kun omiin tarkoituksiin ja riskien hallintaan parhaiten sopii.

    Ei kannata vaivata sellaisten asioiden laskemisella, joiden lähtötiedot ovat arvauksen varassa.

    Lähtöolettama on, että puuperäisten tuotteiden merkitys tulee kasvamaan, mikä nostaa puun kysyntää ja hintaa.”

    Tässä on tiivistettynä paljon sitä, mitkä ovat kestäneet nykyaikaisen metsätalouden muotivirtaukset reilun 100 vuoden historian aikana. Pyörän keksijöitä on matkan varrella riittänyt, mutta harvalla on pultit pysyneet kiinni.

    Riskien hallinnassa on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää biologian perusasiat. Ne ei excelissä mihinkään muutu. Toinen on se, että raha tulee kuutioista. Ilman niitä ei tule rahaakaan, vaikka excelin kaavat mitä väittäisivät. Kolmas on se, että korjuukulut ei ainakaan pienene jatkossa. Tämä seikka pitää olla tasapainossa kustannussäästöjen kautta haettavan kannattavuuden tavoittelun kanssa.

    Kannattavuuslaskenta on silti hyödyllistä, vaikka oletuksia pitääkin tehdä. Timppakin teki oletuksen, vaikka samaan hengenvetoon tarpeen kiisti. Ilman laskentaa ei voi ymmärtää metsätaloudesta yhtään mitään.

    mehtäukko 15.6.2024, 06:34

    RR: ”Tutkittu ja mitattu ,mutta, lähinnä vain puuntuotoksen näkökulmasta. Muuta ei oikein ole hyväksytty eikä haettukaan (ainakaan aiemmin), kuin puuntuotoksen näkökulmaa ja siitä nimenomaan johtuu juuri olellinen ero ylä- ja alaharvennuksen kannattavuuden välillä. Toinen optimoi puuntuotosta ja toinen kannattavuutta.  Kannattavuuseroon vaikuttaa oleellisesti tukin ja kuidun suuri hintaero..”     Tässähän tämä taas näkyy.

    Tutkimukset ja mittaukset tähtäävät metsikön kuvioiden kierto-aikaisen parhaan-, ja siten koko metsälön kestävään parhaaseen tuottoon. Alaharvennuksella saadaan latvuston supistumisen välttämisellä, laatua ja kasvupaikkaan oikean puulajia suosimalla kierto-aikaa lyhyimmäksi ja tuholaisuutta vähimmäksi. Jos mo saa näin uransa aikana yhden sijasta kaksi satoa maaliin kannattavasti, eikö se ole 100% parempi?

    Jos esim. ostopalstan hoitamaton puusto sanelee sen, että taitavalla yläharvennuksella saadaan kasvunsa kasvanut huonompilaatuinen tavara pois kehityskelpoisen laadukkaan alemman latvuskerroksen tieltä, onhan se järkevä malli. RR:n optimointi vain perusteena tukin ja kuidun suuri hintaerolla on itsepetosta ja rusinoiden keräämistä pullasta…

    ”..Teen välttömästi ainakin sadan hehtaarin avohakkuut kun puun hintakin on näin hyvä..” kuvastaa perusteiden painavuuden loistavasti. Kuten olemme lukeneet kirjoituksia jälkitöiden innostavuuksista, em. linja pitää.

    Puuki 15.6.2024, 06:38

    Avohakkuu ei ole minulla ollut mikään ongelma liki 50 vuotiaaseen metsään.

    Ja bonukset meni niin, että 300 € /ha lisäbonusta 2 x säästöpuiden jättämisestä. Harvennuksella vastaava 100 €/ha.

    Visakallo 15.6.2024, 07:03

    Uudistamiset on taas tällä erää tehty, ja pari tonnia UPM:n bonusta jäi odottamaan sopivaa käyttökohdetta. Syksyllä tehtävät harvennushakkuut kerryttävät sitä vielä lisää. Metsätilan pyörittäminen on nykyisin ihan leppoisaa puuhaa, sopii tällaiselle yksinkertaiselle eläkeläiselle oikein hyvin!

    Gla 15.6.2024, 07:17

    ”pari tonnia UPM:n bonusta jäi odottamaan sopivaa käyttökohdetta.”

    Juurihan kritisoit, miten ns. ylimääräisiä tuloja ei kannattavuuslaskennassa huomioida. Ei laiskaa pääomaa kuulukaan huomioida.

    Visakallo 15.6.2024, 08:33

    Noh, ehkä ne suuremmat tulot tulevat kuitenkin sieltä harvennuksilta.

    mehtäukko 15.6.2024, 08:39

    Mainitsisin, ” että laiskaa”, mutta onhan sillä merkitystä jos on +merkkistä.

    Täällä kun on joillain tapa eikä koreus, että kulu mikä hyvänsä minimaalisessa suhteessa tuottoon on aina myrkkyä !

Esillä 10 vastausta, 1,621 - 1,630 (kaikkiaan 2,325)
1 2 3 … 162 163 164 … 231 232 233