Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 1,611 - 1,620 (kaikkiaan 2,323)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Perko

    Puukin  Jing ja jang  jos ovat  puun pituus kasvu  cm  ja säde  mm kasvu   niin millä cm  pituus kasvulla ”jing” voittaisi  tilavuusvertailussa neljän millin sädekasvun?   Tolppa jo tällä opetti lukijoitaan, mutta nyt  uudelleen  esim 15  cm D ja  16m korkea petäjä vaikka.    (  heitä arvaus , voit sen  laskea myös)..

    Perko

    Mielenkiintoista pohdintaa ollut :
    Tilavuuskasvun taulukko     Sent on: 30.5.2021, 14:57   siellä sivu 15  .   google löytää helposti.

    Visakallo

    Pohdinnat ovat toki mielenkiintoisia, mutta miten nämä nyt liittyvät käytännön metsätalouteen? Jaksollisen kasvatuksen harvennusmalleissahan on kaikki tarvittavat asiat on koealoilta mitattu ja tutkittu. Ei pyörää ole tarpeen keksiä uudelleen.

    R.Ranta

    Visa: ”tutkittu ja mitattu”.

    Vamaankin, mutta, mutta, lähinnä vain puuntuotoksen näkökulmasta. Muuta ei oikein ole hyväksytty eikä haettukaan (ainakaan aiemmin), kuin puuntuotoksen näkökulmaa ja siitä nimenomaan johtuu juuri olellinen ero ylä- ja alaharvennuksen kannattavuuden välillä. Toinen optimoi puuntuotosta ja toinen kannattavuutta.  Kannattavuuseroon vaikuttaa oleellisesti tukin ja kuidun suuri hintaero.

    Eli se siitä pyörän keksimisestä. On suorastaan sääli, että näitä oleellisia talouden peruskysymyksiä, ei tahdota ymmärtää.

    R.Ranta

    Puuki on löytänyt viisastenkiven ja tarjoaa uudistamista metsänomistajille 200 e/ha. Laita nyt osoite mistä saan tällä hintaa sinulta uudistamisen tilata,

    Teen välttömästi ainakin sadan hehtaarin avohakkuut kun puun hintakin on näin hyvä, kunhan saan sinulta ensin  sitovan tarjouksen uudistamisesta tuolla hinnalla. Ihan mukava sitten millille keksiä hyvää sijoituskohdetta.  Tuhat tainta hehtaarille riittää minulle mainiosti. Luonto hoitaa täydennyksen.

    Ammatti Raivooja

    400m3/ha ja bonusta ropisee 1,5e/m3 kun teet yli 4000m3 kaupan RR:n lempiyhtiön eli UPM:n kanssa. Johan tuo on 600e rahaa. Tuhat tainta n. 200-250e ja 500-550e muokkaus. Sitten myyt havut 700-1400e mitä ei ole JK:ssa. Aletaanko jo puhumaan Rannan aukeista?

    Kyllä kaikki ymmärtää yläharvennuksen idean, mutta riskit kasvavat. Tuulenkaataman yläharvennetun metsän ja pystyssä pysyvän alaharvennetun metsän hintaerokin on merkittävä. Tai lahonneen yläharvennetun metsän. Se luonto asettaa ne raamit ja ne jotka haluavat pelata menevät arpametsän luokse. Pitkäjänteinen grindaaminen tuo paremman tuloksen kuin pelaaminen monien kokemuksesta, sen takia siihen ei haluta lähteä, ei niinkään ettei sen teoreettista laskentakaavaa ymmärrettäisi.

    Visakallo

    R.Ranta haluaa aina vain jakaa sitä samaa surkeutta koko valtakuntaan, mitä on itse joutunut epäedullisissa olosuhteissaan kokemaan. Suomi on pinta-alaltaan suuri maa, jonka puuntuotanto-olosuhteet vaihtelevat rajusti. Tämän takia R.Rannan yleistykset eivät päde kuin paikallisesti.

    Jovain

    Kysymys ei ole pelaamisesta, ei teoreettisista laskelmista, ei edes paikallisesti. Vakiintunut ja hoidettu jk metsä kestää pystyssä siinä kuin jaksottainen metsä. Täällä tarjoillut jk metsät pystymetsään ja vallankin korjuu liian suurilla puustopääomilla, on eri asia.

    Ammatti Raivooja

    Puhutaanko JK metsässä myös ala- ja yläharvennuksesta Jovain? Minä käsitin ainakin, että Ranta tarkoitti jaksoittaista metsää puhuessaan ylä- ja ala harvennuksen erosta.

    Kyllähän metsätyöntekijät on nähnyt kaikenlaisia metsiä, aukkoja metsissä tuulenkaatamia pienaukkoja varastopaikkoja, linjoja ja ties mitä. Niiden uudistumista tapahtuu heinällä, hieskoivulla tai pihlajalla ja ties millä. Kyllä kaikki tietää, että JK uudistuminen on ihan arpametsää.

    R.Ranta

    Pahoittelen Visa, mutta oikea vastaus tähän ongelmaan ei ole olosuhteet, vaan tukin ja kuidun suuri hintaero.

    Koita nyt AR ymmärtää, että nyt ei vertailla millään tavalla jatkuvaa ja jaksollista. Puhe oli uudistamisen hinnasta, jota Puuki tarjosi minulle parillasataa/ha ja hyväksyn mielihyvin tarjouksen ja teen kiireesti ison puukaupan.

Esillä 10 vastausta, 1,611 - 1,620 (kaikkiaan 2,323)