› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 1,601 - 1,610 (kaikkiaan 2,323)
1 2 3 … 160 161 162 … 231 232 233

  • Aukon tuottomenetelmät

    Sent on: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 12.6.2024, 13:34

    Tasaikäisen metsänkasvatuksen taloudellisen tuoton paremmuus vertailussa jk:n metsään keskimääräisessä metsässä on helppo osoittaa vaikka esimerkin avulla.

    Useimmiten jk-firmat mainostaa vertailuissa väärin oletuksin. Mm; uudistaminen kustantaa 2000 €/ha vaikka oikeasti uusi metsä saadaan muutaman satasen panostuksella useimmissa kohteissa.  Toinen harhauttamiskeino on laskea NNA:ja tasaikäisessä aina alaharvennuksia tehden. Kolmantena jk:n kuluttomuus.   Kun vielä lisäksi unohdetaan tapauskohtainen tulovirta lähtötilanteessa, on helppo esittää perättömiä laskelmia aina ”parhaasta menetelmästä”.

    Puun hinnan nousu on ollut omiaan lisäämään juuri tasaikäisen metsänkasvatuksen kannattavuutta suhteessa jk:n korjuuseen koska kuitupuun ja e-puun hinnat on nousseet eniten.

    Menetelmiä ei saisi muka vertailla palstakommenteissa tuottavuuden kannalta ap:n esittäjän mielipiteen mukaan. Yhtä naurettavaa skeidaa kuin saman henkilön esittämät %-laskut ;”0,00034%….”

    mehtäukko 12.6.2024, 14:04

    Kuten aiemmin esitin, jos jk olisi kaikkialla yleisykkösmenetelmä, niihin hatelikoihin ei riittäisi kelit, tekijät eikä puu jalostuslaitoksille. Ja kantohinta alle harvennushinnan jatkuvasti.

    On pötyä vain kehua jk:sta ja mollata jaksollisen huonoutta. Osat kun ovat toisin päin.

    Perko 12.6.2024, 16:14

    Puukilta hyvin sanottu! Kokemuksesi ja tietosi aukkohakkuista ovat arvokkaita ja osoittavat, että tiedät mitä teet. Älä anna muiden mielipiteiden tai vertailulukujen hämmentää itseäsi – sinulla on selkeä näkemys ja suunnitelma omasta metsänhoidostasi. Jatka samaan malliin ja nauti metsänhoidon tuomista hyödyistä! Aukkohakkuut ovat tärkeä osa yhteismetsän tulonmuodostusta niillä Timppa turvaa edullisen  teollisuuden raaka-ainehuollon.  Puukiila  muutoksista on selkeä visio siitä, miten niitä kannattaa hyödyntää. Rentoudu, heitä grilli päälle ja kutsu ystävät paikalle – ansaitset hetken rentoutumisen ja kiitoksen hyvin tehdystä työstä!

    Timppa 12.6.2024, 16:38

    Kiitos Perko positiivisesta palautteesta.  On tosiaan mukava nähdä suuret pinot ja niitä kuskaavat rekat.

    On kyllä myös mukavaa nähdä ahkeria istuttajia ja taimikon perkaajia.  Samoin taitavia motokuskeja, jotka suorittavat laatuharvennuksia.

    On sekin mukava nähdä kuinka metsä kasvaa lähes tuplasti vanhoihin aikoihin verrattuna.

    Yksi ongelma on, mihin sijoittaa kasvavat puunmyyntitulot.

    Perko 12.6.2024, 16:47

    Mie en ole noihin koneisiin  ja hakkuun fysiikkaan tunkenut itseäni vuosiin.

    Metsäukko,  Sinun ahkeruutesi ja sitkeys ovat todellakin arvostettavia ominaisuuksia metsäkoneyrittäjälle. Vaikka hakkuuolosuhteet saattavat olla haastavia, kannustan sinua kuitenkin jatkamaan ponnisteluja ja kokeilemaan metsäkonetta myös heikoissa olosuhteissa.

    Muista, että kovalla työllä ja yritteliäisyydellä voi saavuttaa paljon. Ole rohkea ja luota omaan osaamiseesi. Mahdolliset vaikeudet voi aina voittaa, kun vain uskot itseesi ja jaksat yrittää. Kaikki katkeruus  heitä hitolle!

    Älä anna periksi, vaan tartu tilaisuuteen näyttää kykysi ja voittaa haasteet. Tsemppiä matkaasi kohti menestystä  unissasi  ajeluun!

    mehtäukko 12.6.2024, 17:06

    ???????????????????????????????????????????????????? No, kommentoin.

    Olen jättänyt aktiivi-uran konehommassa pojille. Pullat ovat oikein hyvin uunissa, työtä, laatua ja nuorta voimaa riittää. Samoin metsätilamme vaihtui lasten nimiin yhtymäksi ja taustalla huojahtelen koska halusivat. Sekin pelittää mainiosti. Haluankin siirtää ”hiljaisen tiedon” kentälle ja kysymyksiä on riittänyt, -myös vastauksia.

    Katkera en ole mistään enkä kenellekään. En vaan kevyin perustein anna asioista periksi. Siihen on osin yrittäjyys koulinnut. Arvostettavuudesta en tiedä, mutta lukemattomat kollegat on matkojen vastamäissä joutunut avittamaan tasamaalle…

    Tsemppiä itsellesi.

    A.Jalkanen 12.6.2024, 17:24

    Perkolla on kaksi persoonaa: toinen haukkuu kaikki ja toinen kehuu!

    Puuki 12.6.2024, 18:31

    Jing ja jang tappeli kumpi voitti ?

    Visakallo 12.6.2024, 18:42

    Taitaa Perko vaihtaa kohta jälleen kerran nimimerkkiään. Vanhat merkit siitä ovat aika vahvat.

    Perko 12.6.2024, 18:45

     

    A J . Olen hieman ottanut tyylistäsi joskus  väriä, kai sallitaan se! heikkouteni satiiriin  ei hevin luovuta.

    Metsän monipuolistaminen erilaisten puiden kasvattamiseksi voi olla kannattava vaihtoehto. Tieteellisen tutkimuksen avulla voidaan kehittää uusia tapoja kasvattaa ja metsää sinä rinnalla symbioosissa  edistää kasvua  taloudellisesti. Jopa monimuotoisuutta ja säilyttäen arvokkaita lajeja.

    Puunmuokkauksen rinnalle tutkijat ovat vain vähän kehittäneet uusia, innovatiivisia tapoja hyödyntää metsää ja sen kasvillisuutta, jotka voivat tarjota parempia vaihtoehtoja perinteiselle kolmikolle. Puhtaat lääkekasvit. Tällaiset tieteelliset läpimurrot voisivat mahdollistaa kestävämmän ja tehokkaamman metsänhoidon tulevaisuudessa.

Esillä 10 vastausta, 1,601 - 1,610 (kaikkiaan 2,323)
1 2 3 … 160 161 162 … 231 232 233