› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 2,565)
1 2 3 … 15 16 17 … 255 256 257

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain 3.8.2023, 08:34

    Alv. laskenta on entisellään, niin ilmeisesti myös riulla istuminen tallin takana. Tuskin kannattaa kesken lopettaa. Visa tarkoitan joksottaisen metsän avohakkuita ja lähinnä vanhan lain aikaisia.

    suorittava porras 3.8.2023, 08:48

    Jk:n finaalivaiheen avohakkuun 80 motin kertymällä ei paljon pullistella. Uudistuskuluihin menee hieman isompi osa potista ,kun Visan  600 motin kohdalla. Hakkuutähteitä ei edes kannata kerätä. Mutta Visan uudistuskulut katetaan jo pelkillä hakkuutähteillä .

    Perko 3.8.2023, 09:26

    Kahvitauolla  on joutoaikaa hetki oikaista V- ropotin virhettä.  4000 €,  30 % verotetut myynnit viiskertaa 60:ssä  vuodessa niin on 30 v ekassa jaksossa  8 -12 000 €   sama seuraavassa jaksossa.  Sijoitettuna niitä ekatuloja niin homma tuplaantuu äkkiä.    Tarvii vain kahella valmista maalimaa.

    Tahvanaisen jatkoajan saa myös asettaa kasvatuksen alkuun! Siitä  ole moneen kertaan maininnut, ellei sitä tee häviää jo lähdössä ja kone sammuu kuin formuloissa.

    Visakallo 3.8.2023, 10:02

    Hyvin tyhjentävä erittely jälleen Perkolta!

    Entä ne sukupolvenvaihdokset jk-tiloilla?

    Minkälaisia kokemuksia Perkolla itsellään on niistä?

    Perko 3.8.2023, 10:17

    Menneet kamppailijat ovat laskettu haudanlepoon ja kevyet mullat kaikille maanpuolustajille on ripoteltu.  Sukupuolenvaihdos ei tunnu vielä ajankohtaiselle, sitä pitää pohtia todennäköisesti hylätä.   Puunkasvut ei tunne lakia eikä  menetelmiä nimeltä  puilla ei ole mahdollisuus vaikuttaa omaisuuden jakoon.  Minua nuoremmat katselevat ihaillen hyväkasvuisia metsiä!

    Visakallo 3.8.2023, 10:31

    Perkolla onkin sitten huoleton tilanne. Jos laatisin jk:lle uuden mainoslauseen, se voisi kuulua vaikkapa näin:

    ”Valitse metsillesi jatkuva kasvatus ja itsellesi huoleton elämä!”

     

    A.Jalkanen 3.8.2023, 10:33

    Visakallon keissi.

    Istutus 1957. Ensiharvennus 1977, tuli 38 mottia/ha kuitua. 2. harvennus 1990, tuli 29 mottia kuitua ja 34 mottia tukkia. 3. harvennus 2002, tuli  31 mottia kuitua ja 68 mottia tukkia. Päätehakkuussa tuli 53 mottia kuitua ja 604 mottia tukkia. Puuta yhteensä 857 mottia/ha. Kiertoaika 65 vuotta. Tiedot mittaustodistuksista.

    Vuosi 0 ja vuosi 10: taimikon perustaminen ja hoito -2000.

    Vuosi 20: ensiharvennus. Tulot 38 m3 x 20 = 750. Plus jäävän puuston arvon muutos vuosina 0-20.

    Vuosi 37: 2. harvennus. Tulot 29 m3  x 20 + 34 m3 x 60 = 580 + 2040 = 2620. Plus jäävän puuston arvon muutos vuosina 20 – 37.

    Vuosi 45: 3. harvennus. Tulot 31 m3 x 20 + 68 m3 x 60 = 620 + 4080 = 4700. Plus jäävän puuston arvon muutos vuosina 37-45.

    Vuosi 65 päätehakkuu. Tulot 53 x 30 + 604 m3 x 70 = 1590 + 42280.

    Tulot yhteensä per 65 vuotta: 50350.

    *

    Verrataan korkoa korolle laskuriin 5 % korolla. Alkusijoitus 2000 euroa kasvaa 40 vuodessa 14000 euroon ja sitä seuraavina 25 vuotena 47409 euroon.

     

    TTL 3.8.2023, 10:41

    Tuo on hieno yhteenveto Visakallolta ”hehtaarin” tapahtumista viimeisenä 65 vuotena.

    Katselin vähän tuolla datalla sijoitetun pääoman tuottoa. Aloitusinvestointi nykyisin on luokassa 2000 euroa/ha lähinnä sisältäen istutuksen taimineen ja maanmuokkauksineen. Tuohon rahaan voinee saada vielä hieman taimikon hoitoakin. No, yhtä kaikki nykyrahassa 2000 eurolla saa taimikon. Jos katsotaan elinkustannusindeksillä tai kuluttajahintaindeksillä vuoden 1957 tilannetta hinnat olivat noin kahdeskymmenesosa tästä eli taimikon sai 100 eurolla. Visakallolla voi olla tarkkakin kustannus, mutta 100 euroa on uskoakseni hyvä arvio.

    Käyttäen Visakallon dataa ja tilastoituja puunhintoja muuten paitsi päätehakkutulona vuonna 2022 50000 euroa/ha sain ”laskurilla” sijoitetun pääoman tuotoksi 12,70 %/a. Tämä on hyvä vertailukohta mille tahansa hajautetulle osakesijoitukselle tai jopa Coca-Colalle!

    Saako kysyä, sijoittaako Visakallo hakkuiden tuloja edelleen metsään?

    Olen vähillä rahoillani ostellut jossain määrin itse metsää. Ensin Virosta ja nyt 2010-luvulta alkaen Suomesta. Vähän alkaa hirvittämään, että onko metsäriskiä liikaa. Tosin parhaimmillaan sijoituksilla on päässyt noihin tuottoihin, mitä tuossa edellä esitin. Joku Viron kauppa on lyhyellä pitoajalla voinut tuottaa jopa huomattavasti enemmänkin vuosituottona, mutta tuossa edellä se satanen on jauhanut 65 vuotta tasaista 12,70%:n vuosituottoa!

    Tappioita ei nyt muistu millään mieleen…

    TTL 3.8.2023, 10:45

    Tuossa A.J. oli kirjoittanut kirjoittaessani käytännössä samaa asiaa.

    A.Jalkanen 3.8.2023, 10:46

    TTL:n kommentti lienee oikean suuntainen. Oma laskelmani käytti nykyistä taimikon perustamishintaa koska juuri tänä päivänä on esillä se päätöksentekotilanne ja taimikon hinta saattaa tuntua korkealta. Nykymenetelmillä ja jalostetulla taimiaineksella päästään vielä nopeampaan ja parempaan tulokseen kuin 1957 perustetussa taimikossa. Pyrittäisiin myös sekametsään ja alempaan perustamistiheyteen, joten epätaloudellisia harvennuksia tulisi ainakin yksi vähemmän.

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 2,565)
1 2 3 … 15 16 17 … 255 256 257