Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 1,571 - 1,580 (kaikkiaan 2,323)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Jovain

    Pyörää ei ole keksitty uudelleen, se on olemassa ja hyväksi todettu. Metsiä ei hoideta huvikseen. Melkoista ”simulointia” sieltä höpöukot tarjoilee.

    Kalle Kehveli

    Tapion julkaisemat metsänhoidon suositukset riittävät useimpiin tarpeisiin. En näe tarvetta keksiä pyörää uudelleen.

    Näissä Tapion suosituksissa on huomioitu selluteollisuuden tarpeet yhtä hyvin kuin maatalouden tarpeet kouluruokailuun. Toki liennytystäkin on tapahtunut.

    Ammatti Raivooja

    Huolia riittää, mua huolestuttaa myös nuo sinun funktioidesi paikkaansapitävyydet. Esimerkiksi koivun ja kuusen 2 vaihekasvatus on paljastanut, että yhdessä kohtaa on boorinpuutos eli pituuskasvu ei seuraa sinun funktioitasi ajan ja pituuden suhteen. Sekä harvennus paljasti, että metsän pienimmät puut kärsivät boorinpuuttesta ja isoimmat ovat kasvaneet normaalisti kun  vievät sitä isommalta alueelta. Asiaa ei edes huomannut ennen harvennusta mutta jos osaa katsoa niin ne on parimetriä lyhyempiä kuin niiden kuuluisi olla. No nyt mua huolestuttaa tämä, että kun boorin käytetään teollisuudessa homeenestoaineena niin miten nämä pienimmät kuuset pärjäävät jos konsultoitte yläharvennusten ja lannoittamattomuuden puolesta? Vai pitäisikö vaan lopettaa murehtiminen, ostaa upm osakkeita ja antaa matemaatikkojen  hoitaa metsät?

    Jos mä katon Tota Pukkalan ensimmäistä JK hakkuuta 2015 niin tuossa ei montaa varjokohtaa ole. Siellä joutunee herra Hiki Hatu olemaan paahteessa, ja jos ei ole, saattaa hieskoivu, lumi ja hirvi kiusata ku metsäfoorumin herhiläiset.

    Perko

    ”Boorilannoitukseen saatavissa Metka-tuki 155 €/ha. Tuen hakeminen sisältyy palvelun hintaan.”

    Booria  5 g / ha  on riittävä,, se on hatusta  arvaus eikä ollut kallo sisällä.   Siellä täällä  varjoja  voip  hidastaa  vichy  paussille jalostusraivauksella  jälkeä ihaillen.

    Ammatti Raivooja

    Tuo johtaa metsätoimiston sivuille. Näköjään saisi muitakin lannoituksia ja puuntaimia ja mätästyksiä, kaikki mitä nyt kannattavaan metsätalouteen tarvitaan. Tai sillee bonuksilla saa ilmatteeksi helikopterilevityksenä et eihän tuo kummoinen juttu ole sinänsä mutta Pukkala puhuu lannoitteita vastaan niin ilmeisesti varmasti irtisanoudut niistä? Eiks oo melko järjetöntä.

    Ihmettelen mikä tämä idea on tuleeko sitten vaan joku kävelemään ja viisastelemaan et otetaan tuosta nuo isot ja pienten annetaan kasvaa? Sit sanoo et otetaan hirveällä riskillä ikuisia yläharvennuksia ja toivotaan et tulee taimia, oikeaa lajia ja ettei niitä tarviis raivailla. Huhhuh, kai tälläsen palvelun saa ilmasiksi?

    Mökki tonteilla on kanssa ihmisiä, joilla on toiveiden tynnyreitä. Toive on aina et mökkitontilla otetaan niitä isoja mäntyjä ja kuusia ja jäljelle pieniä mäntyjä ja koivuja. No eihän sinne jää ku vikuuntuneita aliskuusia. Oisko vaan helpompi et istutetaan ne koivut ja tsadam, 10 vuodessa on kaunis koivikko ja rumasta aukosta ei tietoakaan.

    Joo mun uus nimimerkki Ammatti taimikonjalostaja.

    mehtäukko

    ”…Eiks oo melko järjetöntä..”  No on ns. normaalein hinnoin. Onhan ent.Metlan tutkimuksia, että oikeassa kohteessa lannoitus on kannattavampaa kuin uuden metsän osto. Se on sitä edullista puutuotannon maksimointia.(RR:lle myrkkyä)

    Puuki

    Uudistuskulut nettona kun luontainen uudistaminen on mukana, on noin 500 €/ha.  Puunostofirma kustantaa siitä 300 €/ha.  Omakustannus on siis 200 €/ha. Ja sillä saa jalostettuja taimia n. 800 kpl/ha joista valikoituu tukkipuut loppukasvatukseen.

    A.Jalkanen

    Puukin veto on ilkeä – nyt meni joiltakin jauhot suuhun ja pasmat sekaisin…

    Visakallo

    Kuten Perko jo tietääkin, raju tappio sai taas meillä yhdellä kuviolla alkunsa. Tilasin viime kesänä sille 2080 kpl rauduskoivun tainta, ja nyt tuli niistä lasku yht: 24,80 eur, sis alv 24%. Loput hoidettiin bonuksilla. Maapohja muokkaantui kannonnoston yhteydessä, eli sieltä ei laskua tullut. Havuista ja kannoista tuli kahdeksan tonnia, joiden sijoitustuotoilla hoidan varhaisperkaukset ja taimikonhoidot, – niin ja tuleehan niihin se Metkakin. Niin kauan meillä tampataan kun vain rahat riittää!

    Ammatti Raivooja

    Koska nykymetsien nykyinen kasvu ei mahdollista 80 milj. M3 ja sitä suurempia hakkuita, ratkaisuksi on esitetty kasvun lisäämistä jalostuksen, kunnostusojituksen ja lannoituksen avulla.Lannoituksella, jalostuksella ja ojituksella on monia haitallisia vaikutuksia. Jalostetun taimimateriaalin käyttö kaventaa geneettistä vaihtelua ja metsien kuusettuminen luultavasti myös nopeutuu, koska kalliilla istutettuja taimia halutaan suosia taimikonhoidossa. Osa lannoitteista kulkeutuu vesistöihin, ja nuorien metsien lannoitus heikentää puiden laatua. Terveisin arvometsä

    Miten mä muistan et R R valitti kuukausi sitten valitti miten ei saanu avohakata 40 vuotiasta metsää ja nyt sanoo että pitäs venyttää mahdollisimman pitkään. Ota nyt tolkkua mut se on selvinnyt et UPM on ilmeisesti pörssin paras osake ja niin hyvä siemenviljaki kannattaa myydä et sais edes murusen. Boorilannoituksesta Rannalta en edes kysy kun tiedän vastauksen olevan, että osta sillä rahalla mieluummin UPMmän osakkeita.

Esillä 10 vastausta, 1,571 - 1,580 (kaikkiaan 2,323)