Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

  • Tämä aihe sisältää 2,322 vastausta, 59 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 2 tuntia sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,501 - 1,510 (kaikkiaan 2,323)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Jovain

    Jaksottaisen luontaisen metsänhoidon luokitus estää ns. jatkuvan kasvatuksen luokituksen. Estää sen, käsitellään erikseen (eriytetään) ja siitä syystä luontaisen metsänhoidon luokitus on syytä yhdistää. Päästään ns. normaaliin päiväjärjestykseen metsänhoidossa.

    A.Jalkanen

    En ymmärrä miten luokitukset estäisivät metsän vapaata ja järkevää käsittelyä tällä hetkellä. Timpan luokitusta pitänee täsmentää hiukan: metsälö koostuu metsiköistä, joten käsittelyn nimitys olisi kai metsikkötalous.

    mehtäukko

    Joovain on niin epävarma ja epäuskoinen koko jk- höyhötyksestä käytännössä, että tarvitsisi paavin aamenen uskaltaakseen varmistua jk:n riskipisneksestä…

    Jovain

    AJ: Niin hyvä vaihtoehto kuin jatkuva kassvatus onkin. On sen suositusten mukainen sisäänajo (myös hyväksikäyttö) jaksottaiseen metsänhoitoon tuottanut mainitsemiasi ongelmia. Se, että jatkuva kasvatus otettaisiin osaksi jaksottaista metsänhoitoa, jatkuvalla kasvatuksella voisi olla parempi tulevaisuus. Olisi ainakin paremmin kontrolloitavissa ja ohjattavissa. Eihän ns. jatkuva kasvatus ollut tarkoitettu metsänhoidosta eriytettäväksi hoitomuodoksi, siinä vaan pääsi niin käymään.

    Perko

    A J  lle   , vastaan mielelläni siihen tuottamattomuuteen ja korvaavaan tuotantoon ; Ensimmäinen askel on tunnistaa ongelman juurisyyt ja selvittää, miksi toiminta ei ole kannattavaa. Tämän jälkeen voidaan harkita erilaisia strategioita.  Niistä hakea parasta ja  sovittaa  se  optimoidusti tehtävään.   Samalla on tärkeää panostaa henkilöstön osaamisen kehittämiseen, lisätä koulutusta ja motivointiin.   On oltava jatkuvasti valmis sopeutumaan muuttuviin markkinaolosuhteisiin ja kehittämään toimintaansa.  Seurattava hallinoon ja asiakaan keskinäisiä  toimia ja sopimuksia  eli ” markkina säätä”.

    Liian määräävässä asemassa oleva asiakas voi myös käyttää uhkailua tai kiristystä saadakseen tahtonsa läpi.  Kartellin voi estää ja kitkeä tehokkaita kilpailulainsäädännön ja viranomaisten valvonnan avulla. Asiakkaan käyttämää uhkailua tai kiristystä voidaan myös estää ja torjua esimerkiksi sopimalla reiluista pelisäännöistä.

    mehtäukko

    Mistäpä aapisesta perkolainen tuon lainasit?

    A.Jalkanen

    Käytännössä omassa metsässä voi soveltaa kaikkia menetelmiä vuorotellen tai lomittain oman tai metsäasiantuntijan näkemyksen mukaan. Yläharvennus on käytössä. Siemenpuita voi jättää normaalia suuremman määrän männikköön, ellei häiriinny siitä että taimille tulee kasvutappiota. Sekametsään syntyy tai synnytetään harvennuksissa kehityskelpoinen erikokoisrakenne, jota voi hyödyntää kiertoajan jatkamisessa.

    Syleillään kaikki metsän tarjoamat mahdollisuudet ja käytetään ne hyväksi. Rajoittavat luokitukset ovat päätöksentekijän päässä vallitsevia ajatusluutumia, joiden vangiksi ei tarvitse jäädä, vaan voi alkaa harjoittaa ”vapaata kasvatusta”.

    Perko

    Ukon  tiedonhaluun on vastatta het’ ; voit etsiä kehittämisen oppia esim Understanding the adoption of new technology in the forest , siellä lopussa  on  lähdeluettelo joissa on asiaan liittyvää tietoa riittämiin.  Ei kun lukemaan!  Niistä saat hyviä kysymyksiä  itselleen selvitettäväksi edelleen.

    mehtäukko

    Mulla ei ole ongelmaa, perkolaisella on. Uskottavuus on katoavaista.

    A.Jalkanen

    Perkon kehuma kirja on aika vanha, mutta onko jossain netissä ilmaiseksi luettavissa? Itse en löytänyt.

Esillä 10 vastausta, 1,501 - 1,510 (kaikkiaan 2,323)