”…sitten yksi sanoo et JK tuottaa paljon puutta 8 välein ja toisen mielestä puuta tulee tai pitäisi tulla vähemmän, että puusta olisi suurempaa niukkuutta…”

Kuinka geeniperimältään yhä heikentyvä puusto voi olla 8v. välein niin lihonnutta, että sitä pitäsi/kannattaisi kalastella, kun oikeissa kasvullisissa metsissäkin harvennusväli on suurempi? Niukkuuden puolesta höpinät saa jättää omaan arvoonsa. Teollisuus ottaa tarvitsemansa puun muualta kuin yksityismetsistä.

Kummallinen käsitys, josta kukaan muu ei ole vetänyt henkeensä. Kun on tyystin eri menetelmä kaikilla mittareilla, se vain on jatkumatonta ja luokittelematonta tolskausta….

Kysymys oli jk:sta. Toimenpiteenä jk kuuluu jo tällä hetkellä hyvin pitkälle jaksottaiseen metsänhoitoon. Voisiko myös jk:n luokituksen siirtää jaksottaisen metsänhoidon luokitukseen?

Kysymys oli jk:sta. Toimenpiteenä jk kuuluu jo tällä hetkellä hyvin pit  källe jaksottaiseen metsänhoitoon. Voisiko myös jk:n luokituksen siirtää jaksottaisen metsänhoidon luokitukseen?

Ei voi, koska kyse on eri asiasta.  Harsintajulkilausuman laatijat vaativat, että metsänkäsittelyssä siirrytään metsälöiden kasvattamiseen.  Silloin metsälö harvennetaan niin, että se taimettuu luontaisesti.  Kun taimikko on syntynyt, siemenpuut poistetaan ja puustoa kasvatetaan tasaikäisenä seuraavaan uudistushakkuuseen saakka.  Me kutsumme tallaista metsänkäsittelyä jaksolliseksi kasvatukseksi. Tuosta Harsintajulkilausumasta on kulunut 75 vuotta ja sen perusidea metsälötalous on edelleen  yhtä ajankohtainen. Muuttuneet resurssit ovat jättäneet hitaan ja epävarman luontaisen uudistamisen sivuosaan.  Uudistus hoidetaan kehittyneellä teknologialla käyttäen yleensä jalostetuista siemenistä kasvatettuja taimia.

Jatkuvassa kasvatuksessa, jota 1948 kutsuttiin harsinnaksi, samalla alueella on tarkoitus kasvattaa eri-ikäisiä puita ja uskotaan metsän uudistuvan luontaisesti.

Toivottavasti asia tuli Jovainillekin selväksi!

Selväksi tuli ja näillä mennään!  AJ: ”Mahtuu, enkä tiedä mitä etua luokituksen muuttamisesta olisi”. Poistuisi se haitta, joka tällä hetkellä on. Jk käsitellään ja luokitellaan erikseen. Kaksilla rattailla ajamisessa ei ole mitään järkeä.  Timppa, samoja asioita selvität, joiden parissa minäkin olen toiminut. On kuitenkin otettava huomioon, että myös jaksottaiseen metsänhoitoon kuuluu luontainen metsänhoito. Ja sen elementit ovat päällekkäisiä ns. jatkuvan kasvatuksen kanssa. Kehittyneestä teknologiasta huolimatta, myös luontainen metsänhoito on otettava huomioon. Siitä me emme pääse mihinkään ja se toteutuu yhdistämällä nämä hoitomuodot. Kaksilla rattailla ajaminen päättyy siihen paikkaan.