Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

  • Tämä aihe sisältää 2,322 vastausta, 59 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 4 tuntia sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,491 - 1,500 (kaikkiaan 2,323)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • mehtäukko

    ”…sitten yksi sanoo et JK tuottaa paljon puutta 8 välein ja toisen mielestä puuta tulee tai pitäisi tulla vähemmän, että puusta olisi suurempaa niukkuutta…”

    Kuinka geeniperimältään yhä heikentyvä puusto voi olla 8v. välein niin lihonnutta, että sitä pitäsi/kannattaisi kalastella, kun oikeissa kasvullisissa metsissäkin harvennusväli on suurempi? Niukkuuden puolesta höpinät saa jättää omaan arvoonsa. Teollisuus ottaa tarvitsemansa puun muualta kuin yksityismetsistä.

    Jovain

    ”Jovain onko olemassa eriyttämistä”. Totean vain, että eihän täällä metsänhoidon aihepiirissä juuri muuta olekaan, kuin eriyttämistä. Jos siitä pyrittäisiin eroon, olisi paljon metsänhoidon ohjeistusta ja sen hallintaan liittyvää kirjoitettava uusiksi. Tietenkin voidaan soveltaa sellaisena, kuin sen itse kukin näkee, mutta kyllä sinne metsänhoidon ja korjuun repertuaariin pitäisi mahtua peitteinen (jk) metsänhoito sellaisenaan. Ilman, että sitä käsitellään ja luokitellaan erikseen.

    mehtäukko

    Kummallinen käsitys, josta kukaan muu ei ole vetänyt henkeensä. Kun on tyystin eri menetelmä kaikilla mittareilla, se vain on jatkumatonta ja luokittelematonta tolskausta….

    A.Jalkanen

    Esimerkiksi jaksollisen mallin alaharvennusmallit eivät sovellu jk:hon ollenkaan, joten siinä ainakin tarvitaan luokittelu erikseen.

    Jovain

    Kysymys oli jk:sta. Toimenpiteenä jk kuuluu jo tällä hetkellä hyvin pitkälle jaksottaiseen metsänhoitoon. Voisiko myös jk:n luokituksen siirtää jaksottaisen metsänhoidon luokitukseen?

    A.Jalkanen

    En ymmärrä kysymystä. Jovain, kirjoitat: ”kyllä sinne metsänhoidon ja korjuun repertuaariin pitäisi mahtua peitteinen (jk) metsänhoito sellaisenaan”. Mahtuu, enkä tiedä mitä etua luokittelujen muuttamisesta olisi.

    Timppa

    Kysymys oli jk:sta. Toimenpiteenä jk kuuluu jo tällä hetkellä hyvin pit  källe jaksottaiseen metsänhoitoon. Voisiko myös jk:n luokituksen siirtää jaksottaisen metsänhoidon luokitukseen?

    Ei voi, koska kyse on eri asiasta.  Harsintajulkilausuman laatijat vaativat, että metsänkäsittelyssä siirrytään metsälöiden kasvattamiseen.  Silloin metsälö harvennetaan niin, että se taimettuu luontaisesti.  Kun taimikko on syntynyt, siemenpuut poistetaan ja puustoa kasvatetaan tasaikäisenä seuraavaan uudistushakkuuseen saakka.  Me kutsumme tallaista metsänkäsittelyä jaksolliseksi kasvatukseksi. Tuosta Harsintajulkilausumasta on kulunut 75 vuotta ja sen perusidea metsälötalous on edelleen  yhtä ajankohtainen. Muuttuneet resurssit ovat jättäneet hitaan ja epävarman luontaisen uudistamisen sivuosaan.  Uudistus hoidetaan kehittyneellä teknologialla käyttäen yleensä jalostetuista siemenistä kasvatettuja taimia.

    Jatkuvassa kasvatuksessa, jota 1948 kutsuttiin harsinnaksi, samalla alueella on tarkoitus kasvattaa eri-ikäisiä puita ja uskotaan metsän uudistuvan luontaisesti.

    Toivottavasti asia tuli Jovainillekin selväksi!

    mehtäukko

    Joovainin inttämiset aiemmista muistakin asioista muistamme.

    L.Vaara paljasti isännättömän rahan. Alvilla tienaa muusta huolimatta. Puukauppamuodoista vain sekalainen versio toimituskaupasta on in. Klusteri ei saa omistamistaan puista lajittelulinjastoiltaan tai laanista valkata tavaraa toiselle klusterilaiselle. Jk:n esitetyt selkeät negatiiviset enemmistöseikat eivät paina, sillä tonttuparaati on vielä näkemättä. Guru on jo nähnyt…

    Jovain

    Selväksi tuli ja näillä mennään!  AJ: ”Mahtuu, enkä tiedä mitä etua luokituksen muuttamisesta olisi”. Poistuisi se haitta, joka tällä hetkellä on. Jk käsitellään ja luokitellaan erikseen. Kaksilla rattailla ajamisessa ei ole mitään järkeä.  Timppa, samoja asioita selvität, joiden parissa minäkin olen toiminut. On kuitenkin otettava huomioon, että myös jaksottaiseen metsänhoitoon kuuluu luontainen metsänhoito. Ja sen elementit ovat päällekkäisiä ns. jatkuvan kasvatuksen kanssa. Kehittyneestä teknologiasta huolimatta, myös luontainen metsänhoito on otettava huomioon. Siitä me emme pääse mihinkään ja se toteutuu yhdistämällä nämä hoitomuodot. Kaksilla rattailla ajaminen päättyy siihen paikkaan.

    A.Jalkanen

    Jovain. Mitkä ovat jaksollisen mallin ongelmat: hoitokustannusten nousu, tuhoriskien kasvaminen, työvoiman saanti, hoitamattomat taimikot, paikoin turhan aikainen päätehakkuu ja liian harvaksi hakattu ensiharvennus.

    Eiköpä näissä ole jo tarpeeksi murehtimista. Ei jaksa huolestua luokituksista. Miten luokitus estää nyt luontaisten vaihtoehtojen hyväksi käyttöä?

Esillä 10 vastausta, 1,491 - 1,500 (kaikkiaan 2,323)