Se on hyvä, että on erilaisia kokeiluja. Joskus sieltä saattaa löytyä jotain hyödyllistäkin, pieni tiedonmurunen. Näin se kehitys kulkee, askel taakse ja kaksi eteen.

30 vuotta sitten istuttanut ensimmäiset kuuset ja voi olla seuraavat 30 vuotta saatan istuttaa ennen eläkeikää. N. 200 hehtaaria käyn vuodessa läpitte joka neliön eli tekeekö se sitten tuhansia hehtareeja mitä on käyny läpitte.  Raivaajahan se kokki siellä metsässä on, että muut tulee sinne katsomaan vasta kun siellä on rahaa tarjolla ja sekundääriset puulajit hävitetty. (Tästä tulee varmaan paperille tämä 3 puulajin harha, että metsät olisivat vain näiden puiden pituuden vaihtelua, kun kukaan ei katso mitä todellisuudessa raivataan ja miten on tultu siihen miltä metsät näyttävät, 3lta puulajilta. Kyllä siinä ihan hyvä käsitys tulee minkälaisista lähtökohdista loihditaan minkäkinlaisia rahametsiä.

Mutta ehkä fyysinen ikä ei ole merkityksillen kun nuori ja idealistinen voi olla vanhakin kuten tälläisessä siemenpuuasennossa olavass männikössä et Hei kyl tää onnistuu, jos ei ole kokemuksen tuomaa käsitystä, ei nämä taimet tänne murakaannu. Kyllä nämä todella tuntuvat siltä, että paperille on laitettu toiveet ja käytännönkokemus sitten ohjaa toimintaa toimivien jaksollisen kasvatuksen toimintoihin.

Kumpikohan sinne golfclubin aulaan kaatuu uupuneempana, tamppaaja joka on laittanut pieniä taimia vastamuokattuun maahan vai jatkuva kasvattaja joka on raahannut metsään jättikoivuija ja istuttaa niitä muokkaamattomaan risukasaan?

” Nyt kun on vielä vähän hakusessa, ei näitä jatkuvan kasvatuksen tapoja ole keksitty lennosta. Ne ovat olleet olemassa jo kauan sitten, niitä on käytetty ja ovat toimineet samassa metsässä. Ihmettelenkin tätä nykyistä metsänhoidon eriyttämistä..”

Vai ”vähän hakusessa”. Jos joskus ennen on ollut pokasaha-jk:ta, siitä ei ole tämän päivän korjuulle paljoa perinnöksi tai oppimista. Kun puuntarve on ympäri vuoden ~~70 miljoonaa mottia, lyhentyneet talvet ja nopeatempoisten vientitilausten täyttäminen hevosvehkeillä sellainen on mahdotonta. Lääke siihen on AUKON TUOTTOMENETELMÄ.

Eriyttämistä tapahtuu vain Joovainin korvienvälissä, sillä käytännön korjuutyössä kuviokohtaisesti vaihdetaan motoon uusi palsta. Jos kauppa on tehty osa sp-hakkuulla, osa päätehakkuulla, osa harvennuksella ja kaistaleella, niin toimitaan.

Niin kyllä. Jos kuusirungot karsittaisiin kaadon jälkeen paikallaan, oksat syydetään pois taimien päältä ja runko vedettäisiin pätkittäväksi uran piiriin ilman taimien lanausta, säästyisihän sitä taimistoa. Jos sitä yleensäkään on. Jos ei täystiheästi, mitä sitten?

Minä olen nähnyt monta harsintametsää.  Voi sanoa, että 10-2o % niistä on kasvanut kunnollisella tavalla.

Olen nähnyt kolme ammattimiesten esittelemää  jatkuvan kasvatuksen hakkuuta.  Kahdesta voi heti todeta, että ei onnistu, koska taimia ei synny.  Yhdessä oli taimia syntynyt voimakkailla hakkuilla harvana pidettyyn kosteapohjaiseen metsään, mutta kasvu vain 70 % meidän kasvusta.

Ja kaikki taimet kuusta, jossa lahovikariski.  Ei uusia koivuja tai mäntyjä