Puuki kirjoitti tuossa edellä täsmälleen niin kuin asiat ovat. Yksi merkittävä jk:n kannattavuutta heikentävä seikka jää myös yleensä mainitsematta. Kun jk:ssa ei tehdä aukkoja, ei silloin voida hyödyntää kelirikkoleimikoiden korkeampaa kantohintaakaan. Myöskään ei voida hyödyntää eri tavaralajien ajoittaisia kysyntäpiikkejä. Ainakin minulla puumarkkinoiden vaihtelun hyödyntäminen on ollut merkittävä kannattavuuden lisääjä koko yrittäjyyteni ajan.

Tolopainen: ”Meillä on täällä parempi vesi ja puhtaammat raaka-aineet. Enkä enää edes muista missä Hartola sijaitseekaan, on niin sivussa.” 

Kyllähän siellä Pattijoella täytyy olla ihan hemmetin hyvää vettä jos se vielä parempaa on kuin täällä. Syvältä Hartolan harjusta täällä vesi otetaan. Käytön jälkeenkin se ohjataan vielä pääkaupunkiseudulle juomavedeksi! Ei minusta täällä 4-tien varressa niin syrjässä olla. Tästä ne näkyy ruokakuormatkin menevän kohti pohjoista ja Pattijokea.

Kyllä se Visakallon kesäretki Pohjanmaalle tulee tarpeeseen. Suomen paras pohjavesi löytyy Pohjanmaalta ja sitä menee vientiin ympäri maailman. Meneekö Hartolasta, on niitä soraharjuja täälläkin päin.

Pukkalan on väittänyt, että Suomesta loppuu kuitu- ja paperiteollisuus, ojitusksia ei pidä tehdä, lannoitusta ei tarvita, istuttamista ei tarvita, ennakkoraivausta ei tarvita, taimikonharvennusta ei tarvita ja nyt 9 vuoden kokeilun jälkeen itsekin jo taitavat myöntävät, että nämä väittämät ovat olleet vääriä ja nyt pitäisi uskoa taas jotain väittämiä blogista? Ekana pitäisi saavuttaa jonkinlainen uskottavuus eikö hölistä kaikkea.

Perko mitä sinun mielestä tapahtuu tälleiselle siemenpuuasentoon hakatulle alueen taimille jos niitä siemenpuita ei muutamassa vuodessa haeta sieltä pois vaan niitä vaikka hakataan sinne taimikkoon 8 vuoden välein? Eikö olekin näin, että avohakkuu olisi paras siinä taimettumisen jälkeen?

No mulla saattaa olla jotain vaikeuksia luoda kaverisuhteita jk metsänomistajiin, myönnetään 😀