Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 1,461 - 1,470 (kaikkiaan 2,323)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Timppa

    Sopikaa Perko ja Visakallo treffit lounaalle ja metsään, niin suomukset tippuvat silmiltä.

    Turha toivo.  Tosiuskovaista mitkään faktat eivät käännytä!

    Visakallo

    Minulle kävisi oikein hyvin nuo A.J:n ehdottamat kohteet!

    Perkolle on todettava, että olen 40 vuoden metsätilayrittäjänä oloni aikana tuottanut 80% tukkia ja 20% kuitua/energiapuuta. Mihin lukuihin sinä Perko olet päässyt? Se metsälounas sopisi minulle oikein hyvin! Onko Perkolla ruokarajoitteita tai muita erityistoiveita?

    Perko

    En oo myynyt yhtään% !

    Visakallo

    Tästä voimmekin sitten olla samaa mieltä!

    Perko

    Tänne  iskostettu  itä-saksalainen  metsänkasvatusoppi  ei  päivityksistä huolimatat ole  tuottanut positiivista rahatuloa  omistajalleen.  Hyvät  prosentit ovat  kehittäneet  kom. keskusjohtoa  myöhemmin  pörssiyhtiöitä.  Tämä voi johtua siitä, että molemmat menetelmät ja ideologiat ovat peräisin samalta aikakaudelta ja ovat saattaneet vaikuttaa toisiinsa toisistaan tietämättä. Lisäksi ihmisillä on taipumus ottaa vaikutteita ja ideoita ympäröivästä yhteiskunnasta ja kulttuurista, mikä voi selittää samankaltaisuuden. Lisäksi totalitaariset hallinnot ja ideologiat saattavat sisältää samankaltaisia piirteitä ja käytäntöjä, joten samanlaisuuksia voi esiintyä eri maissa ja ympäristöissä.  Suomalaiseen peruskoulun oppi haettiin myös sieltä  ja  UKK- urheiluinstituutti on kopioi Honeckerilta.

    Miksi olla 2024  idioottina  aukonlaidassa  kehumassa   DDR  ompelemaa ” keisarin uutta viittaa”  ?     Nyt heitetään unihiekkaa  !

    Tolopainen

    Mikään ei ole mukavampaa kuin mennä aukon laitaan syksyllä uudella autolla ja katsoa, kun keväällä istutettu männyn taimi on venähtänyt ensimmäisenä kesänä lähes puoli metriseksi. Se Perkon pitäisi kokea edes kerran elämässään.

    En taida kuitenkaan Hartolaan saakka lähteä syömään, en luota etelän kokkeihin. Meillä on täällä parempi vesi ja puhtaammat raaka-aineet. Enkä enää edes muista missä Hartola sijaitseekaan, on niin sivussa. Ei se UKK kävelytesti ollut hassumpi, muuta kokemusta ei siitä ole.

    Perko

    Just noin  Tolopaisen kanssa  on testit läpäisty. Amatööreillä  eivät testaa heti niillä  kuolleittenaivoilla.    Sattumalta  poikkesin Hartolassa niin  semmoista mannaa on siellä. Näissä meijän kylissä lähes jokaisessa on kehumisen kohtia ja asioita,  mutta joskus on  vaikea sellainen havaita.  Hartolassakin on useita hyviä ravintoloita joihin voi metsäretkeläinen raivioiden ihailusta välillä poiketa tankkaamaan.    Harvoin on  esittelyssä samaa kuin on ex Saarenkunnassa  Mykkiin kivet.  Siirtolokareiden rypäs ollut siellä jääkaudesta lähtien heikosti havaittavissa  rutteikon peittämät kivet.   Polku oli   paljon käytetty  hieman heikosti opastettu  miulle  hieman liianpitkä ja hävitti fiilistä.

    Ihminen herkistyy  vaikka Mount Everstin huipuista  ( olen nekin nähnyt enkä liikuttunut)  tai jotkut Dupain ja  Yyterin hiekkarannoista.  Miulle  kevät oraat ovat jääneet  herkkänä muistiin.     Metsistä pidän kun  niissä on hakkuunjälkeen jämäkkää puuta ja  nuorta solakka männikköä vielä pienempiä  puita niin siinä se on. Sillä  kuvalla voi mässäillä.

    Jovain

    Metsäkeskuksen Markku Remeksen huomiot ovat paljon parempia kuin raadin välipuheet täällä. Ja ei huonolta näytä jatkuvan kasvatuksenkaan osalta. Ilmeisesti avohakkuut ovat vähenemässä. Ei pusketa enää aukkoa aukon viereen, kuin vielä vanhan lain ja veromuutoksen aikaan. Siihen tuskin on tarvetta ja tällä hetkellä joustoja metsänhoitoon kaivataan. Rästien purkaminen jatkuu vielä tänäkin päivänä. Toisaalta vähentyneet avohakkuualueet (herkkukattaukset) ovat lisänneet painetta taimistotuhoille. Romautti aikoinaan pienjyrsiöiden tuhot, mutta hirvituhot ovat lisääntyneet. Jopa kymmenien hehtaarien taimistotuhoja on esiintynyt.

    suorittava porras

    Aukot vähenevät kappalemääräisesti , mutta ovat nykysuuntauksen mukaan isompia. Paikkakunnallamme kuotettiin vastikään  kahdentoista hehtaarin aukkokin. Monimuotoisuutta edistettiin reippaasti tällä toimenpiteellä. Jk ei taida tarjota tätä mahdollisuutta ellei metsää polteta puineen päivineen.

    Puuki

    Jk-firmojen mainospuheet ovat saaneet  palstan 2 fanaatikkoa pauloihinsa.  Suurin valhe on ollut kannattavuusvertailuun otettu jatkuvien kiertoaikojen teoria jossa nykyhetken tulot päätehakkuulta on muka edellisen puusukupolven tuloja ja joita ei sitten oteta huomioon kassavirrassa. Toinen valhe on jk:n harrastamisen kuluttomuus. Kolmas tasaikäisen kasvatuksen heikompi keskikasvu. Neljäs jk-metsien taimettuminen.  On niitä muitakin mutta siinä tärkeimmät jotka kumoavat jk-firmojen väittämät.

Esillä 10 vastausta, 1,461 - 1,470 (kaikkiaan 2,323)