Mielestäni on kohtuutonta väittää ja laittaa paketiin, on esitetty myös muita vaihtoehtoja. Vakiintuneen jk metsän (puun) myynnissä ei ole tuloeroja, ainakaan jaksottaisen hyväksi. Väitetyllä jaksottaisen paremmalla tuloerolla ei voida hyvittää jaksottaisen tulosta. Ovat normaalia vertailua, myös jk:n arvokasvu tuottaa ja näkyy tuloksessa.   Arvometsän vertailu lähtee nollatuloksesta ja päätyy nollatulokseen. Jk metsässä puustopääoman tuottoon ja jaksottaisessa metsän uudistamisen investointiin. Myös Arvometsän vaihtoehto on varteen otettava vaihtoehto ja antaa selkeän tuloksen. Niin myös, kun vertailua jatketaan seuraavalle kiertoajalle ja siitä eteenpäin.

Miten muuten on, kun tehdään jonkun yksittäisen kuvion kannattavuuslaskelma, käytetäänkö silloin koko tilan keskimääräistä hankintahintaa, vaiko ko. kuvion hintaa? Hankintavuonna 1984 ko. 1957 istutettu kuusikko oli siis 27 vuotias, ensiharvennettu vuonna 1974. Puusto hankintahetkellä 200 mottia/ha.

Aukon tuottomenetelmää: Ostopalstan vanhoille kivikkopelloille syntynyt vanerikoivikkko ja osalla vajaatuottoinen sekameteli irtosi kevättalvella kannoistaan. Kahden vuoden hakepuut hakkuutähteinä lisäksi. Nyt kääntömätästys ja kuusipotit perään.

Nolla vuotta mahoa olotilaa, joten kyllä menetelmä toimii.

Systeemihän on ollut ihan kelvollinen. Perko on vain jostain syystä käsittänyt sen jotenkin väärin.

Perkolta tahtoo aina unohtua, että jaksollisen metsän harvennuksetkin tuottavat yhteensä jopa 100 mottia/ha  tukkia. Ainoastaan parikymppisenä tehtävä ensiharvennus tuottaa vain kuitua. Eikö Perko olisi jo aika alkaa puhua totta, eikä menettää uskottavuuttaan jatkuvalla valehtelulla?