Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 1,381 - 1,390 (kaikkiaan 2,323)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • A.Jalkanen

    Ylispuuhakkuulla tarkoitetaan yleensä kai ylispuiden poistoa.

    Oliko tämä epäonnistuminen mhy:n valvoma hakkuu?

    suorittava porras

    Valtakirjakauppa, jonka hakkuun yhteydessä mhy:n edustaja oli soitellut isännälle hakkuutavan muutoksesta . Isäntä kertoi ,että ei ollut saanut puheesta selvää ,kun moton äänet peittivät mhy:n toimihenkilön äänen. Eli ei käytännössä tiedetty edes sitä mistä puhutaan ja mitä pitäisi tehdä. Lopullinen ohjeistus tuli siis mhy:n taholta.

    Kun tarkastellaan hakkuun alkuperäistä puustoarviota ,ihmetyttää ,miksi neljän hehtaarin alalta pitäisi lähteä keräilemään 140 mottia puuta. Hakkuussa toteutunut kertymä hehtaarilta oli  75 mottia ,joka ei vastaa edes normaali kakkoshatvennuksen saantoa. Kuusikoissa enskastakin kertyy enemmän puuta hehtaarilta rehevillä maapohjilla.

    Ihmeen vähän kommentoitiin Metsä-lehdessä uutisoitua valtakirjakauppaa ,jossa koivuvoittoisen leimikon tukkiosuus kuihtui puoleen ja kuiduistakin ”suli” kolmannes hakkuuta edeltävään arvioon verrattuna. Otsikkona oli tuossa tapauksessa ,että parhaan katkontahistorian omaava ostaja voitti. Jätettiin keromatta ,että isäntä sai kymppitonnin pienemmän tilin tarjouksen summaan verrattuna .

    Tuoreemmassa esimerkissä isäntä sai sentään leimikostaan enemmän rahaa ,mutta oli näkemäänsä tyytymätön. Toiselle edes kymppitonnin pudotus kauppahinnassa ei aiheuttanut tarvetta kirjoitella asiasta lehteen.

    Perko

    Kaupassa oli sovittu määrät ja puut kooltaan joita kerätään.  Tehtävä ei muutu sillä onko niitä jonkun mielestä vähän vain sopivasti. Oli kuvattu myös toisinpäin jäävienpuiden koko ja niihin kohdistuva hakkuu, eli niitä ei rikota eikä korjata pois nyt.   Juttu perustuu MT lehtitietoon.

    —  Vieraat älyttömät tuholaiset  metsässä ovat saaneet  aikaan  laulun kuvaksi :” jos menet nyt  näet vain  sammalet myllätyt…”

    — Naapurissani  mopokuski  oli tehnyt sätkää ja katsellut taivaita kun omistaja antoi ohjeet. Ostaja   maksoi  tuhon.   Tapauksia vaikuttaa olevan  pilvin pimein niin  se  R Rannan  muutostarpeen  eka  kohdat voisi olla kaupansopimuksista ja hakkuista.  Kaupankäynnin firmoilla hintasopimusten  ja vaihtokaupan  selvitys   aloitettava hetimmiten.

     

    suorittava porras

    Perko ei näköjään lue ,kun toisella silmällä. Motokuski oli tehnyt hommat valtakirjakauppaa valvovan mhy:n toimarin ohjeilla. Isäntä väitti myöhemmin , että ei ollut saanut muuttuneista ohjeista selvää toimarin soitellessa asiasta työmaalta.

    Jk- hommat tuntuvat menevän alituiseen pieleen teit niin taikka näin. Aina on nokka ja pyrstö tervassa. Eikö olisi jo parempi valita joku selkeämpi vaihtoehto ,varsinkin ,kun se on myös taloudellisesti parempi.

    kim1

    Heh..,eikä siinä vielä kaikki…,liian vähälle huomiolle on jäänyt se että mitä käy metsätilan arvolle,kun vaikkapa 30 vuotta harsitaan poimitaan ja mitä lie…,helposti käy niin että metsätila arvosta on sulanut 40%…,pahimmillaan sitä ei saa kaupaksi..,kuin hyvällä tuurilla jollekin metsästäjälle joka haluaa ostaa metsää helpottaakseen pääsyä hirviporukkaan…,niin ja tietysti pilkkahintaan..

    Perko

    Parasta tuottoa   paljaaksihakkuulta hakevat  ovat olleet  sellutuotannon luomassa kuplassa.    Heillä on pitkälti  uusi ”arvopohjarealisminen” ( en tunne sitä)  elämänkatsomustieto vallannut pään!  Kaikki paljaaksi!

    —Edellisessähän ei ole ollut kyse erityiseen  jk hakkuusta vaan omistajan  esittämästä isojenpuiden myynnistä.

     

    suorittava porras

    Luehan vielä kerran se alkuperäinen teksti Maastullista. Tavoitteena oli nimenomaan jk tulevaisuudessa.

    Reima Muristo

    Kuulostaa jälleen että kyseessä asenne vammainen motokuski ja pihalla oleva mhy:n jappastelija. Taattua mtk-laatua.

    Perko

    Tulevaisuuteen oli  varattu ne jäävät puut jotka noissa melkein jokaisessa tuhoissa on hävitetty  vastoin  suunnitelmaa.  Miten  omistaja käyttää kasvavia puitaan  ei  sille  mopokuskille kuulu  kalikan vertaa tai myh- istyksen tossikalle.   Miksi ne  olis tuhottava kun tai jos omistaja haluaa  joskus siirtyä toiseen systeemiin?

    — Yksinkertainen asia saada metsäläisen  päähän niin ei ole ihme ollut naisilla väheksyä valikoinnissa kumppaneiksi!    Muistan entisen tyttöystävän tansseissa kysyneen  olenko hirvimetsästäjä, en ollut niin juttuhan jatkui siitä  pitkälle ja  hänen  ” radun”  ihmettelyyn viininvoimala.

    Visakallo

    Olen päässyt jaksollisessa kasvatuksessa mittaustodistusten mukaan 80% kiertoaikaiseen tukkiosuuteen. Olen ollut siihen tyytyväinen, ja olen saanut sillä aivan kelvollisen taloudellisen lopputuloksen. Mikä on Perkon jk-hakkuissa ollut tukkiprosentti viimeisen 65 vuoden aikana?

Esillä 10 vastausta, 1,381 - 1,390 (kaikkiaan 2,323)