En vieläkään ole jatkuvan kasvatuksen asiantuntija. Mutta olin aikoinaan hakkaamassa isoa metsonsoidinkangasta tutkimuskäyttöön. Kangas oli jykevää männikköä, seassa jonkin verran isoa kuusta ja alikasvoskuusta. Kangas harvennettiin noin hehtaarin lähteissä eri tiheyksiin, jotain sadasta neljään sataan runkoon hehtaarilla. Muistutti varmaan jonkinlaista suojuspuuhakkuuta. Tarkoituksena oli selvittää kuinka krouvia metsänkäsittelyä soidin sietää. Sittemmin alue äestettiin ja jätettiin uudistumaan luontaisesti. Syntyihän siihen taimia vaihtelevasti. Sitten siemen-suojuspuusto poistettiin. Myöhemmin suunnittelin ensiharvennusleimikkoa alueelle. Enpä ole yhtä reikäistä ja huonosti uudistunutta nuorta männikköä monta kertaa nähnyt. Harvassa olivat kohdat, joissa relaskooppi näytti ensiharvennuksen tarpeelliseksi.

Jovain, kiersit kysymykseni. Kysyin, mitä eroa oli tekemilläni 1970-80 -lukujen suojuspuuhakkuilla ja jk:lla? Ne hakkuut tehtiin silloin sellaisen henkilön opastuksella, jolla oli vanhaa kokemusta jk-hakkuista. Luonnollisestikaan niitä hakkuista ei silloin voinut käyttää jk-nimeä, vaan ne tehtiin suojuspuuhakkuun nimellä.

Visa, suojuspuuhakkuuta käytettiin 70-80 luvulla ja kuuluivat jo silloin jaksolliseen metsänhoitoon. Lain tulkintakaan ei ole muuttunut. Lain tulkinnan mukaiset poiminta- ja pienaukkohakkuut luokitellaan kasvatushakkuiksi, vaikka ovat käytännössä uudistushakkuita. Sen sijaan kerrokselliset metsät on eri asia, niitä voidaan pitää kasvatushakkuisiin kuuluvina.

Kerroksellinen kuusikko on mahdollinen tietenkin  toteuttaa jossain muodossa ja jonkin aikaa ja edellyttäen  poikkeuksellisen hyviä taimettumisolosuhteita.  Tämä on selvä.  En vain ymmärrä miksi pitäisi tavoitella menetelmää, joka on riskialtis ja aina epätaloudellinen ja johtaa väistämättä tehtävään uudistushakkuuseen, jossa kertyvä  vähäinen puu on heikkolaatuista ja jonka uudistustyö on kallista ja isotöistä.

Jos haluaa menettää rahojaan, löytyy toki mukavampiakin tehdä tämä.  Jos haluaa nauttia hyvistä tuloista ja hienoista metsistä, niin sitten tekemään aukkoja.