Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 1,331 - 1,340 (kaikkiaan 2,323)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Metsuri motokuski

    Kenellä niitä oikeita jk metsiä on kun vanhat metsät harsittiin ja sen jälkeen ne ovat huonotuotoisena muutettu jaksottaiseksi ? Jos meinaa oikean jk metsän perustaa se täytyy perustaa jaksottaisesta metsästä. Ainoa missä näitä perinteisiä jk metsiä voi löytyä on luonnonsuojelualueet. Sinne ei taida vielä olla mahdollisuutta mennä sahojen kanssa.

    A.Jalkanen

    Miten Jovain tuntee Visakallon jk-metsät noin tarkkaan?

    Puuki

    Mitään erikoista uutta ei ole tullut metsänkasvatukseen jk-apostolien ilmestyttyä kuvioon.  Jk-mainostajat muka ovat keksineet pyörän uudelleen mutta luonnonlait ja -olosuhteet pysyvät ennallaan.

    Suojuspuuhakkuita voi hyvin verrata nykyisiin jk:n uudistamisvaiheisiin, kun yritetään PPA alas pudottamalla saada taimia syntymään jatkokasvatukseen. Erona on taimien tarvittava määrä mutta jk vaatii metsältä samoja piirteitä kuin aikoinaan kokeiltu suojuspuuhakkuu-uudistaminen.

    A.Jalkanen

    Esimerkki luonnonlaista: jatkuvassa kasvatuksessa tärkeällä puulajilla kuusella on hyvä siemenvuosi vain noin kerran kymmenessä vuodessa.

    Perko

    <p>Aika on  kovalaki johon  A.  J.  vetoaa.   60 vuodessa luomukylvöjä on  6 – 60  kertaa  sitäkin lakia voisi  hyödyntää.  Hyvä,  niin  se tekee  jaksottaisen sijoituksellekin samalaki  vain tuomiot vaihtelevat.   Puuki ,  laske (vaikka integraali laskennalla)   jk:n- ja   aukkojen myyntivolyymien erotukset korkotuottoineen vuosittain  esim sadalle vuodelle.   Jompaa kumpaa systeemiä  voisi rasittaa  tuho  siihen mennessä.   Koeruututulokset  saattavat meiltä jäädä kesken niin  helpointa on  simuloida laskemalla tulevaisuuteen.  Noista menneistä vuosisadoista ei ole  juurikaan apua , on tulleet toiset  huijarit  tervanvälityksen tilalle .      — Eilen  kävin  kuvaamassa   lumen  päällä näkyviä taimia metsästä, erottuivat hyvin.  Havainto,  niitä on  riittävästi ja  tiedän viimekesältä niitä pieniä on hangenalla lisää. </p>

    Metsuri motokuski

    Jaathan perko meillekin kuvat metsästäsi niin jospa saadaan kunnon faktaa kuinka jk metsä toimii.

    Nuakka

    Niinpä niin, parempi hylätä koeruudut kun tulos ei ole mieleinen ja ottaa simulaatio käyttöön.

    Perko

    Kuvat ovat olleet siellä mutta   poistin ne,  kateus  ja tyhmyys villitsi katsojat.   Arvostelijoista harvat vain on sen jälkeen tervettä tekstiä  kyenneet tekemään.   Nuokan ei ole tarpeen simulointia pohtia,  ilmaisusi kertoo sen.

    — Tunnen henkilön  lähitaajamasta joka sanoi,  uskotko etten ole eläissäni lukenut yhtään kirjaa, vastasin minä uskon !   Enkä yhtään epäillyt.

    Visakallo

    On aika turhauttavaa, mutta samalla paljon kertovaa, kun Perko ja Jovain eivät hyväksy mitään jk:ta koskevaa toisten esittämää asiaa. Eivät myöskään halua tulla katsomaan paikanpäälle. Haluavat siten tiukasti pysyä omalla mukavuusalueellaan. On toki paljon helpompi esittää silloin kritiikkiä.

    Jovain

    Suojuspuuhakkuut eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, luokitellaan jaksottaiseen metsänhoitoon ja siitäkin huolimatta poimintahakkuut suojuspuuhakkuiden jäljitelmänä on otettu lakiin. Sitä voidaan pitää virheenä ja onhan täällä hyvin laajasti todettu taimettumisen ongelmat ja hoitotapaan liittyviä muita ongelmia. Lähinnä vakiintuneiden kerroksellisten metsien puolesta täällä on liputettu.

Esillä 10 vastausta, 1,331 - 1,340 (kaikkiaan 2,323)