› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 1,321 - 1,330 (kaikkiaan 2,323)
1 2 3 … 132 133 134 … 231 232 233

  • Aukon tuottomenetelmät

    Sent on: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 2.4.2024, 13:21

    Muutama taimi on  hyvä ollakin ja niitä tulee lisää,  jo 30 kpl/ha   vuodessa ( 600kpl / 20 v)  on riittävä  pitämään  toiminnan pysyvänä.  Mot !    Eli nuo  tuhonennusteet ovat suuresti liioiteltuja,  keksittyjä ja  vailla totuutta.  Vaikuttimena  on avohakuun onnettoman tuottavuudentuloksen katkeruus/ pettymys purkauksille..  Pettymyksen vaikutuksia  tutkiva  erikoisosaaja  voi vasta huijatuksi tulleitten mielenmurheeseen.

    Timppa 2.4.2024, 15:48

    Jos siis haluaa kasvattaa pelkästään huonosti kasvavia lahovikaisia kuusia, niin tietyissä olosuhteissa tämä kyllä onnistuu.  Maapohjan pitää olla erittäin kosteaa, melkein korpea, niin taimettuminen onnistuu suhteellisen varmasti.

    Kuten tiedetään, niin lahovikaisuus tarttuu etenkin alikasvustaimien  juuriyhteyksien avulla.  Koivu ja mänty eivät tuollaisessa metsää taimetu.  Normaalilla aukkosysteemillä pääsee helposti 50 % parempaan keskikasvuun.

    Kuten tiedetään niin monet suomalaiset ovat valmiit maksamaan siitä ettei tarvitse maksaa veroja.  Heidän hengenheimolaisiaan ovat jatkuvan kasvatuksen harjoittajat, jotka pyrkivät minimoimaan metsätaloutensa tuoton.

    Makarov 2.4.2024, 16:22

    Minä olen hyvin tyytyväinen nykyiseen elämääni metsätalousyrittäjänä. Nytkin hiihtelin muutamia kuukausia kun on se mahdollisuus vaikkei tässä vielä missään eläkeiässä olla. Ihan mielenkiinnosta ja intohimosta kokeillaan eri metsänhoito tapoja. En ymmärrä miksi pitäisi katkera olla varsinkaan metsätaloudessa kun nykyään kaikki voi tehdä mielensä mukaan

    Visakallo 2.4.2024, 19:04

    Makarovin ajatukset on helppo jakaa. Yksi elämäni viisaimmista päätöksistä oli hylätä jk riittävän aikaisin. Nuorena ei vielä ollut riittävästi kokemusta, ja oppi tuli silloin kantapään kautta.

    Reima Muristo 2.4.2024, 19:10

    <p>”Nuorena ei vielä ollut riittävästi kokemusta, ja oppi tuli silloin kantapään kautta.”</p><p>Nyt sitten seniiliys on kääntänyt kaikki ylösalaisin. Hyvänä esimerkkinä on saman asian jatkuva toistaminen.</p>

    Visakallo 2.4.2024, 19:13

    Kiitä Reima luojaasi, ettei sinussa ole saman asian toistamisen vikaa niin kuin minussa!

    Perko 2.4.2024, 20:05

    Papua-Uusi- Guinean saarelta  siankasvattaja kertoi  menestyneen  ja olevansa onnellinen. Istuskeli viiden possunsakassa karsinassa ja tarjoili kädestään kasvijuureksia kärsäkkäille. Sanoi  olevansa ylpeä rikkaudestaan.   Maailmalla on muitakin  rikkaita  menestyneitä ei pelkästään  kantapään  ja tamppauksen myötä menestyneitä.  Se on vain  omasta asenteesta kiinni.

    Puuki 2.4.2024, 20:10

    Raha ja taloudellinen menestys ei ole ollenkaan tärkein asia onnellisuuden saavuttamisessa. Siksi onkin kummallista että jk-firmat ja muutamat niiden mainoksiin hurahtaneista jaksaa aina vain mainostaa jk:n taloudellista kannattavuutta. Pitäisi keskittyä niihin asioihin joita jk edustaa oikeasti.  Maisemametsien ja puistometsien hoitoon johon jk sopii usein ihan hyvin ja toimii sitä kautta ehkä onnellisuuden lisääjänäkin.

    Jovain 2.4.2024, 21:48

    Voihan se olla tuo toistaminen ideologista, mikä olisi parasta yhteiskunnan kannalta. Nähdään uhkana ei vaihtoehtona, on vähän kuin yhteiskunnassa tällä hetkellä. Uhkana nähdään, vaikka parempaan lopputulokseen pyritään.

    Jovain 3.4.2024, 09:00

    Saahan sitä esittää hurskaita toiveita, ”vaikka sellaisesta 500 runkoa/ha”. Ei taida löytyä omista metsistä (Perko kysyy). Se on lähdettävä etsimään, jos olisi säästynyt monikerrosmetsä jossain, vaikka hoitamaton. Tehokasta on ollut jaksottainen metsänhoito, jos metsä ei ole täyttänyt jaksottaisen kriteereitä. 50 vuotta on hakattu näitä jaksottaiseen metsänhoitoon sopimattomia metsiä aukeaksi. Vielä viime vuosina Metsäkeskus ohjelmillaan (metsään.fi) oikoo mutkia suoriksi ja yhdistää metsäkuvioita järkevän kokoisiksi jaksottaisen metsiksi. Näin se on, jos toteuttaa vain jaksottaista metsänhoitoa, mutta samalla tehdään vahinkoa jk metsänhoidolle. Visan metsät eivät ole olleet jk metsiä, edes silloin, kun hän on sitä kokeillut. (Suojuspuuhakkuut eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen.)

Esillä 10 vastausta, 1,321 - 1,330 (kaikkiaan 2,323)
1 2 3 … 132 133 134 … 231 232 233