Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 1,301 - 1,310 (kaikkiaan 2,329)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Visakallo

    Ihmiset toteuttavat keskuudessaan myös erilaisia ”kasvutapoja”. Jaksollista kasvatusta vastaa nuori perhe, johon syntyy lapsia, ja heille taas aikanaan lapsia jne, eli syntyy eri ikäluokat. Jk:ta, eli jatkettua kasvatusta vastaavat taasen naimattomat ja lapsettomat sisarusperheet, vanhemmat aikamiespojan tai -tyttären kanssa, sekä yksinäismiehet ja naiset. Näissä saman sukupolven pituus jatkuu paljon pidempään kuin ikäluokkaperheillä.

    Puuki

    Uudistushakkuu ja viljely on oikeastaan parempaa jatkuvaa kasvatusta, kun maaperän kasvuolot paranee kiertoajan vaihtuessa.    Jk-metsät hyytyy kasvussaan jossain vaiheessa, ja seuraa pakollinen uudistaminen jota ei tietysti aina tarvitse tehdä viljelemällä, luontainen uudistaminen riittää joskus.

    Perko

    Onko noihin  kerroksellisen metsän tuhonennusteisiin Puukilla  tai kellään  minkäänlaista varmennettua näyttöä   viimeisten vuosien ajalta ?    Arvioin omasta hatusta jopa 500 arvokasvun  puun hehtaarilla riittävän pitämään tuottavuutta kohtalaisena jatkuvasti ja osaavalla käsittelyllä  uusiutuminen  on kestävää kuin myös €- tuottavuus.   Vapaan kasvun  jatkuvaa myyntiä eri-ikäisestä metsästä  ei hevin  saa loppumaan!  Paljaaksi hakkaavaa asiantuntijaa  ei pidä laskea  tontille eikä taloon!

    Olen  seurannut kun  naapurit ”lennossa ” heittää  entisen,   niin nuorimetsä jää ja puhkuu  taimikkoa  het’ kohta yli viis’metrisiäkin   on jo.  Ennakointi toimii siellä eikä propsit menneet lahjaksi sellukattilaan.  Vapauttahan on ollut  vasta hetken.

    Visakallo

    Haluaisin vielä tässä elämässä nähdä sellaisen 500 runkoa/ha jk-metsän, joka myös uudistuu riittävästi!

    KeMeRat

    Niissä on monestikin rulu jopa yli 500, mutta ppa on sitten matala!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

    Visakallo

    Toki näin, mutta eipä sieltä sitten kovin paljoa niitä tukkipuita sillä Perkon ”jatkuvalla myynnillä” myydä.

    Metsuri motokuski

    200 – 250 kpl:ssa on ihan tarpeeksi tavoittelemista.

    Perko

    Onko noihin  kerroksellisen metsän tuhonennusteisiin Puukilla  tai kellään  minkäänlaista varmennettua näyttöä   viimeisten vuosien ajalta ?   Tuota kysyin.

    Makarov

    No minulla ainakin on näissä jk kokeilu metsissä ollut tuulenkaatojen kanssa ongelmia, toinen suuri ongelma on taimettuminen joka ei tahdo onnistua. Sanotaan että ppa täytyy saada tarpeeksi alas taimettumisen aikaansaamiseksi. Sen kun teet niin tuuli rupeaa (jotka ovat normaaleja tuulia) kaatelemaan isompien puiden varjossa kasvaneita jätettyjä puita. Toinen ongelma on taimettuminen kun jätetään ne 500kpl erikokoista runkoa niin tahtoo vaan heinä ottaa vallan vähänkään rehevämmällä maalla. Joskus miettinyt heinikon myrkyttämistä jolla saataisiin taimettumista todennäköisesti aikaiseksi mutta ei se varmaan ole tarkoitus. Sitten kun katselet viiskin vuotta kun tuulet kaatelee jätettyjä runkoja ja heinäkasvaa niin tulee mieleen että ehkä tyydyn pienempään korkoon.

    Visakallo

    Asiat menee käytännössä juuri kuten Makarov tuossa edellä kirjoitti. Kokemukseni aiheesta ovat aivan samat. Lisänä tulivat vielä pystyyn kuivaneet rungot ja heinittymisen lisäksi vesakoituminen. On huomionarvoista, että meikäläinen hankki ensimmäisen raivaussahansa juuri näiden silloisten jk-kokemusten takia. Silloin ei tietenkään käytetty jk-termiä, vaan nimenä oli suojuspuuhakkuu. Kirjoista lukemalla jk toimii kieltämättä huomattavasti paremmin ilman töitä ja sanottavia ongelmia.

Esillä 10 vastausta, 1,301 - 1,310 (kaikkiaan 2,329)