Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 1,291 - 1,300 (kaikkiaan 2,329)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Visakallo

    ”Metsiköillä, joilla esimerkiksi puulajin tai kasvupaikan karuuden vuoksi puusto ei voi kehittyä koskaan tukkipuukokoon, kehitysluokka määritetään iän perusteella. Puuston rinnankorkeusikä on vähintään 25 vuotta.”   Noissa on arvokasvu herkimmillään aina 23 cm  asti ja  sellunkeittäjän himot suurimmillaan.”

    Mitä tekemistä tuommoisilla kitukasvuisilla alueilla on metsätalouden kasvatustapojen vertailujen kanssa?

    Jovain

    VMI tuloksissa liian voimakkaista hakkuista. VMI tuloksissa harvennushakkuiden pinta-alat ovat nousseet ja niihin kohdistuu liian voimakkaita hakkuita. Liian voimakas harvennus alentaa kasvua yli 10 vuodeksi ja mitä suurempi on todettu korjuun poistuma, sitä alempi on kasvu. Ilmeisesti MHS-alaraja on otettu liian kirjaimellisesti ja väittäisin hoitotavasta riippumatta. Siihen ovat vaikuttaneet uuden metsälain 2014 suositukset. Hoitotavoissa on tapahtunut selvä muutos, vaikka se ei jatkuvan kasvatuksen tilastoinnissa juuri näykkään.

    A.Jalkanen

    Jos katsoo harvennussuosituksia vaikka Tapion malleista, siellä kerrotaan että männylle suositellaan lievempiä harvennuksia ja useampi kerta kiertoajassa kuin kuuselle. Kuusen voi rojauttaa kerralla 20 ppm-yksikköä alaspäin mutta männyn vain noin puolet siitä. Lisäksi ohjeissa sanotaan että tilavuuden ei tarvitse nousta enää viimeisestä harvennuksesta päätehakkuuseen jotta liika tiheys ei haittaisi suurten puiden kasvua. Tahvonen oli minua viisaampi, kuten aina.

    Sopiva harvennusvoimakkuus riippuu siitä miten hyvin lehtimassaa saadaan pidettyä yllä koska vain se yhteyttää.

    Perko

    Siirsin tänne kuvausten perusteella uudistetun menettelyn;   diskontinuerlig ,” epäjatkuva kasvatus ” vai suomeksi jatkumaton kasvatus  joka alkaa paljaaksihakkuulta ja siihen sammuu.  Siinä  tarvitaan kasvatusta kun luodaan lehtimassa tyhjästä.

    A.Jalkanen

    Nimi epäjatkuva kasvatus tulee siitä että menetelmällä jatketaan kunnes vastaan tulee epäjatkuvuuskohta: se että metsä ei uudistu.

    Facebookissa tulee välillä muistoja. Vuonna 2019 olen näköjään väittänyt että puuston kasvua voitaisiin kasvattaa kolmanneksella, mutta enää en ole (lähinnä puuston ikärakenteen vanhenemisen vuoksi) yhtä optimistinen. Vaikka Muhoksen tuhkalannoituskokeella kyllä kasvu kymmenkertaistui. Siteeraan siellä Metsälehden jotain juttua jossa kuusi kasvoi ensiharvennuksen jälkeen 20 mottia hehtaarilla vuodessa ja lehtikuusi jopa 27! Vaatii hyvän maapohjan ja hyvän hoidon, ei tiheässä kituuttamista. Elinvoimainen latvus ja sopiva määrä puita sopivassa tiheydessä on helpompi saavuttaa ja ylläpitää jaksollisessa kasvatusmallissa.

    Visakallo

    Eikö jatkettu kasvatus olisi kuvaavampi nimitys aikanaan päättyvälle jk:lle?

    A.Jalkanen

    Jatketusta kasvatuksesta tulee minulle mieleen kiertoajan pidentäminen, mutta näitä epävirallisia nimiä saa toki keksiä muutkin.

    kim1

    Anneli totesi aikoinaan,että jatkettu kasvatus olisi oikeampi termi…joka on  ihan osuva ilmaisu…,jostain syystä viime aikoina ei ole kyseistä termiä käyttänyt..

    Visakallo

    Suomen oloissa todellista jatkuvaa kasvatusta ei ole olemassakaan, vaan kaikki puunkasvatus on jaksollisia. Ainoastaan kiertoaikojen pituudessa on eroja. Tämän takia jatkettu kasvatus on kaikkein kuvaavin termi ns. jatkuvalle kasvatukselle.

    A.Jalkanen

    Joillakin on liian hyvä muisti… ? Epäjatkuva kasvatus on tarkoitettu kuvaamaan mallin väliaikaista luonnetta. Uuden termin keksimisen tarve tulee siitä, että Gla ei hyväksy jatkuvaksi kasvatukseksi sellaista, joka ei jatku täältä ikuisuuteen.

    Peitteinen kasvatus on aina käypä termi, siitä maallikkokin hahmottaa hyödyt. Lähde ja Norokorpi painottavat menetelmän avohakkuuttomuutta, Pukkala vaihtoehtojen vapaata valintaa. Omasta mielestäni jatkuva kasvatus tai jatkuvapeitteinen kasvatus ovat ihan käyttökelpoisia nimiä. Erirakenteinen kasvatus on yksi näiden alalaji.

Esillä 10 vastausta, 1,291 - 1,300 (kaikkiaan 2,329)