Perkolle on jokseenkin sama mitä hänelle esittää, kun seuraavana päivänä tämä ei muista siitä mitään, vaan sama tarina alkaa taas alusta. Joskus muisti on pyyhkiytynyt jo parissa tunnissa. Joskus käy niinkin, että Perko kyllä muistaa jotain oikein hyvin, mutta sekoittaen eri nimimerkkien viestit.

Ns. metsäviisaat viisastelevat täällä jk metsänhoidosta. Onhan siihen aihetta, mutta viisastelevat myös jätemetsillä, alikasvoksilla, alv. ties millä. ”Todellisella” tilanteella (300-220-80) tai perittävällä pinta-alalla, jossa ei ole puita. Taantuvasta metsänhoidosta on joka tapauksessa, joka juurikin pitää paikkansa, mutta kysymyshän ei ole sellaisesta jk metsänhoidosta, mitä metsänhoidolla tarkoitetaan. Voi olla suositusten mukaista, oliko hakkaajan, vai pitäisin lain laatijan häpeänä. Perko on avannut jk metsänhoitoa oikella tavalla. Peitteinen metänhoito toimii ja tuottaa tulosta, mutta sen lähtökohdat ovat erilaiset. Esim. perinteiset hakamaat ja vanhat kaskipojat ovat hyviä jk metsänhoitoon sopivia.

Siinäpä oli Joovainin seikkaperäinen ja selkeä puolustuspuhe jk:lle. Alvikin jo mukana! Mitä tulee Perkon ”avaamiseen”, vaikka menetelmä ollee toive-unissa kuinka hyvä, se kyllä Perkon vakuutteluissa upposi pohjamutaan.

Perinteiset kaskipohjat ja hakamaat tarvitsevat uudistuakseen kunnon muokkauksen ja maapohjan terästämisen boorilla ,mikäli halutaan kasvattaa laadukkaita tukkipuita.

Itse jouduin aloittamaan homman harsinnan jälkeen alusta. Maa tuli muokattua ,mutta en tuolloin tienyt boorin puuttumisesta , joten kuituvaltaiseksi kehittyi se yritys. Monihaaraisuus ja poikaoksat pudottivat puuston laatua . Siinä tuli myös oppia kantapään kautta ,että läheskään kaikista puista ei kehity tukkia.

Harsinnan tuloksista vielä sen verran ,että tila oli saatu harsimalla konkurssiin ja tila vaihtoi omistajaa pilkkahintaan isäni ostaessa sen. Hän oli kiinnostunut vain hyvistä pelloista. Metsien taantuman korjaamiseen kului kymmeniä vuosia ja runsassti ”ilmaisia” taimia. Enää niitä ei saa ,joten tänä päivänä virheliikkeet on jonkun korvattava kovalla rahalla kovan työn lisäksi. Eli siitä vaan jk:ta kokeilemaan ! Viulut maksaa seuraava sukupolvi !

Pari esimerkkiä kuivilta ja kivisiltä kankailta:

Kylvömännikkö 45 v. 610 runkoa /ha. Tehty kaksi harvennusta 30+50 m3, puuta pystyssä 230 m3/ha. kasvu tällä hetkellä  7,8 m3/ha.

Kylvömännikkö 56 v. 500 runkoa /ha. Tehty kolme harvennusta 30+50+60 m3, puuta pystyssä 235 m3/ha, kasvu tällä hetkellä 5,2 m3/ha.

Ei pitäisi olla kenelläkään kadehdittavaa. Nyt jk-miehet, laittakaa paremmaksi!