Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 1,281 - 1,290 (kaikkiaan 2,329)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Visakallo

    Voihan sen toki noinkin tehdä kuten Perko esitti, mutta ainahan paikanpäällä annettu henkilökohtainen opastus ja tarkempi kuviokohtainen aikajanallinen tieto antaa selkeämmän käsityksen tilan jaksollisesta metsänkasvatuksesta.

    A.Jalkanen

    No löytyihän se, Kari Korhosen esitelmästä.

    https://tapio.fi/wp-content/uploads/2023/04/03-Korhonen-VMI_Kasvu_Tapionseminaari_2023.pdf

    Verratkaa kaavioita männyn ja kuusen kasvusta ikäluokittain. Koska Etelä-Suomessa kuusen nuoria ikäluokkia on paljon, kuusen kasvu etelässä kasvaa vielä lähivuosina nykyisestä.

    Se on ymmärrettävää että männyn kasvuluvut ovat pienemmät, koska männyn kasvupaikat ovat keskimäärin karummat.

    Mistä johtuu että männyn kasvu on nopeimmillaan ikäluokassa 20-40 ja kuusen ikäluokassa 40-60. Selittäkääpäs se ja mitä asialle voisi tehdä. Minun arvaukseni on että mäntyä kasvatetaan nuorena liian tiheässä ja sen lehtipinta-ala hehtaarilla romahtaa liian aikaisin. Vai onko syy sittenkin päinvastainen kuten esitelmässä spekuloidaan, eli liian voimakas männyn harventaminen? Asiaan saisi selvyyttä mittaamalla neulasten määriä – ovatko ne optimitasolla?

    Mikä mahtaa olla yksikkö kaaviossa ”harvennusten toteutustavassa on parannettavaa”: puutteellisten harvennusten osuus tarkastuksissa on kasvanut?

    Kuivia kasvukausia voi tulla vastaisudessakin. Metsien hyvä kasvu ei ole tähtiin kirjoitettu.

    Puuki

    <p>Männyt kasvaa luontaisesti eri rytmissä kuin kuuset. Siksi mäntyjen huippukasvuvuodet tulee aiemmin kuin kuusten. </p>

    Perko

    Kiitos  A. Jalkanen!   Niin se on kuin olen aiemmin  havainnut!  Nyt noista voi  integraalilaskennalla selvittää sen huippu tuottavuuden yhdistelemällä  niitä ” luokkia”.

    A.Jalkanen

    Tuossa oli siis kyse tuotoksesta kuutiometreissä, ei arvokasvusta. Sen kaavio olisi erilainen: paras tuotto euroissa saavutetaan hieman isommissa puissa.

    Edelleen jää arvoitukseksi voisiko yksittäinen mänty kasvaa hyvin vanhempanakin, mikäli siihen sallittaisiin pitempi latvus kuten kuuselle suositellaan jätettävän. Tähänkin lienee metsäntutkijoiden harvennuskokeista vastaus löydettävissä. Veli-Jussi on väittänyt että kyllä isokin puu kasvaa hyvin jos sillä on kasvutilaa – ainakin kuusi.

    Visakallo

    Kuusi todellakin jatkaa kovaa kasvuaan vielä yli 30 metrisenäkin, jos tilaa on. Eiköhän useimmat ole sen ainakin kuusikon reunapuista huomannut. Hyvällä maapohjalla reippaammin harvennettu kuusikko tahtoo helposti karata ylijäreäksi. Männyn luontaisesti karumpi maapohja jarruttaa osaltaan kasvua, mutta ikä sinällään ei kasvua hidasta, jos latvus vain on kunnossa.

    Perko

    Samaa  havaitsin   A. J.   ja senkin päässälaskuna, että noin  66 % pinta-alasta on pois  arvokasvusta!  Johtuu paljaaksihakkuiden  vimmasta.  Selluntuotannon plantaasit  ovat  selkeässä johdossa.

    Arvokasvu korreloin lähellä myyntihetkeä tehokkaammin tuottavuutta kuin taimivaiheiden muutokset.

    Puuki

    Taimikosta 02-khl:n metsäksi on suurinta arvokasvua. Samoin arvokasvua tuli lisää  alle vuoden aikana, kun kuitupuun kantohinta nousi n. 30 %.   Se nosti tasaikäisen metsän kasvatuksen kannattavuutta huomattavasti.

    Kuusella ja männyllä on muutakin eroa kasvussa kuin nopean kasvuvaiheen eri-ikäisyys.  Varsinkin vanhojen männiköiden liika harventaminen heikentää paljon kokonaiskasvua ja arvokasvua samalla.  Kuusella ”kriittinen” kasvuaika on n. 18-25 m pituudessa jolloin niiden keskikasvu laskee paljon liian harvaksi harvennettaessa.   Sama ongelma mutta suurempana koskee jk-metsien harventamista liian harvoiksi parempaa taimettumista tavoiteltaessa.

    Perko

    Kävin jälleen tarkistamassa; ”T2 – varttunut taimikko: Taimikko, jonka kasvatettavien puiden keskipituus on yli 1,3 metriä. Varttuneen taimikon keskiläpimitta rinnankorkeudella on alle 8 cm tai valtapituus on männyllä ja kuusella alle 7 metriä ja koivulla alle 9 metriä. ”

    Mutta  sitten; ”03 – varttunut kasvatusmetsikkö: Metsikkö, jonka keskiläpimitta rinnankorkeudella on yli 16 cm, mutta jota ei vielä luokitella uudistuskypsäksi. Metsiköillä, joilla esimerkiksi puulajin tai kasvupaikan karuuden vuoksi puusto ei voi kehittyä koskaan tukkipuukokoon, kehitysluokka määritetään iän perusteella. Puuston rinnankorkeusikä on vähintään 25 vuotta.”   Noissa on arvokasvu herkimmillään aina 23 cm  asti ja  sellunkeittäjän himot suurimmillaan.

    Timppa

    Katselin metsäsuunnitelmasta eri-ikäisten kuvioiden kasvuja ja arvokasvuja.

    10 v: kasvu 3 m3/ha/v arvokasvu 37 %.

    14 v: kasvu 7 m34/ha/v, arvokasvu 69 %

    17 v: kasvu 7 m3/ha/v, arvokasvu 39 %

    17 v: kasvu 9 m3/ha/v, arvokasvu 41 %

    26 v: kasvu 12 m3/ha/v, arvokasvu 11 %

Esillä 10 vastausta, 1,281 - 1,290 (kaikkiaan 2,329)