Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 1,271 - 1,280 (kaikkiaan 2,329)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Visakallo

    Nyt tuon ko. kuvan kloonikoivikko on jo loppukasvatusasennossa ja päätehakkuu tapahtuu muutaman vuoden sisällä. Alkaa olla jo melko järeää tavaraa.

    Syksyllä 1990 istutetun ja kuvanoton aikaan vuonna 2013 koivikon kuutiokasvu ja arvokasvu ovat olleet kovimmillaan.

    A. Jalkasen mainitsema 10 M3/ha/v oli 65-vuotiaana päätehakatun kuusikon koko kiertoajan keskikasvu. On mielenkiintoista nähdä, mihin näiden n. 40 vuoden iässä uudistettavien kloonikoivikoiden kiertoaikainen keskikasvu tulee asettumaan.

    Panu

    Kloonatut koivuntaimet taisi olla kokeilu jossain vaiheessa eikä niitä enää saa? Näyttääkö kasvavan paremmin kuin normi jalostetut taimet?

    Visakallo

    En tiedä tämän hetken tilannetta kloonitaimien saatavuuden suhteen. Kyllähän ne kieltämättä ovat erittäin hyvin kasvaneet. Osansa on myös multamoreeni-maapohjalla, jota on jossain yhteydessä sanottu yhdeksi maailman parhaimmaksi metsämaan pohjaksi.

    Perko

    Missähän näitä 30 vuotta tuoreimpia keskikasvutuloksia  on julkaistu? :

    ”Tiedot viljelymetsien 40 vuoden tappiollisesta tamppauksesta taitavat olla peräisin siitä. Vertaillaan esimerkiksi s. 33 kuvassa nuorten viljelymetsien kasvua 2,4 m3/ha vuodessa kaikkien metsien keskimääräiseen kasvuun 4,3 m3/ha vuodessa. Vasta 40 vuoden iässä ennustetaan viljellyn metsän kasvavan yhtä paljon vuodessa kuin keskimääräinen metsähehtaari.

    Nyt kuitenkin on jo käsissämme mittaustodistuksia esimerkiksi Visakallon viljelymetsien päätehakkuista”

    Visakallo

    65-vuotiaan viljelykuusikon päätehakkuun ja aikaisempien harvennusten mittaustodistusten tiedot olen täällä viime vuoden puolella kertonut. Menikö ne Perkolta silloin ohi? Nelikymppisinä päätehakatavien koivikoiden tiedot saadaan muutaman vuoden kuluttua.  Harvennusten tiedot on jo täällä kerrottu.

    A.Jalkanen

    Huomaa Perko että Lauri Vaaran julkaisu, josta viitteen kaivoin on vuodelta 2010. Viljelykset ovat varttuneet sen jälkeen eli ovat siirtyneet paremmin kasvaviin ikäluokkiin. Vaara viittaa kirjassaan Vuokilan ja Väliahon vuoden 1980 julkaisuun ”Viljeltyjen havutaimikoiden kasvatusmallit” joka on Metsäntutkimuslaitoksen julkaisuja. Vuokila, Y. & Väliaho, H. 1980. Viljeltyjen havumetsiköiden kasvatusmallit. Summary: Growth and yield models for conifer cultures in Finland. Communicationes Instituti Forestalis Fenniae 99(2). 271 s. – Tuota mainittua julkaisua ei löydy enää muualta kuin kirjavarastosta ellei sitten ole digitoituna.

    Tuoreempaa mittaustietoa on jo olemassa valtakunnan metsien inventoinnissa ja jalostetun siemenalkuperän ja paremman maanmuokkauksen vaikutus näkyvät. Yritin kaivaa tietoa Luken tietokannoista ja Metsätilastollisista vuosikirjoista mutta ei löytynyt. Jossain muistan nähneeni kuvan jossa oli kasvu ikäluokittain, mutta en enää muista missä, olisiko ollut siinä yhteydessä kun selitettiin VMI:ssä havaitun kasvun alenemaa.

    Perko

    A. Jalk.  , hyvä  noin anna olla, löydän kyllä jos on tarvetta.  OK!

    Visakallo

    Vaikuttaa aika vahvasti siltä, että Perkolla on valikoiva tiedonhalu. Kyselee kyllä jaksollisten metsien mittaustulosten perään, mutta ei taida niitä kuitenkaan haluta sisäistää. Suojeleeko Perko tällä jk-uskoaan?

    Perko on myös ponnekkaasti torjunut vierailukutsun tutustumaan nykyaikaiseen jaksolliseen puunkasvatukseen. Hän ilmeisesti halua tälläkin tavoin suojella uskoaan.

    A.Jalkanen

    Kasvu ja arvokasvu ikä- ja kehitysluokittain on metsänhoidon ja hiilinielujen ymmärtämisen perusasia, joten palataan tähän vielä!

    Perko

    Vierailut voi hoitaa helpostikin satelliittikuvista !   Halutessaan näyttää  aukkoja ja maitaan  niin antaa sen tilatunnuksensa, sillä löytää kävijät kohteelle.   Esittelijäkin säästyy  buffettarjoilun  vaivalta  ja   eikä tarvitse laverrella  luvuilla.   Laittaa tänne sen  monikielisen  mainoksen tila- koodilla  jonka haluaa  mesuillaan esitellä.  Visitons la foire !    Selostaa etäyhteydellä  Rivieran huvilaltaan menestys reseptin salat,  arvaan hän esittelee uutuuttaan välkkyvää raivaussahaa.

Esillä 10 vastausta, 1,271 - 1,280 (kaikkiaan 2,329)