Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 1,261 - 1,270 (kaikkiaan 2,329)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Metät kunnossa!

    Kateus vie kalatkin vedestä:-)

    Visakallo

    Eikö Petkeles tunne valittamisen ja asiallisen vaikuttamisen eroa? Kyllä asioita voi muuttaa, jos niissä on muuttamisen tarvetta järkevämpään suuntaan. Siitä on saanut useita myönteisiä kokemuksia näiden vuosien myötä.

    Jovain

    Ei ole tarkoitus jakaa surkeutta tai valittaa, vaan päinvastoin. Eihän jaksottaisesta metsänhoidosta ole pitkää matkaa peitteiseen metsänhoitoon. Käytetään vaan hyväksi, jos niin tarpeelliseksi katsotaan. Sopivat kyllä samaan metsään. Logistiikkaa voi käyttää hyväksi myös peitteisessä metsänhoidossa. Eihän metsään tai puukauppaan tarvita kaksia rattaita, onnistuu vallan hyvin yksiltä ja samoilta rattailta.

    A.Jalkanen

    Markkinat heittävät häränpyllyä ja kannattavuuslaskelmat menevät uusiksi. Metsäuutiset kertoo: ”Esimerkiksi toissaviikolla koivutukista maksettiin keskimäärin noin 60 euroa kuutiolta päätehakkuilla Etelä-Suomessa.” Päijät-Hämeessä on tässäkin tavaralajissa maan parhaat hinnat eli 75-80 euroa kiintokuutiolta.

    Visakallo

    Muistui mieleen, että jotkut eivät taannoin olleet oikein uskoakseen, kun keroin noista Päijät-Hämeen koivutukin hinnoista. Ei minulla ole ollut yleensäkään mitään tarvetta muunnella totuutta, riittää kun kerron miten asiat ovat. Jos se on sitten joidenkin kevytnimimerkkien mielestä valehtelemista, niin olkoon sitten.

    Jovain

    Se on tuo muunneltu totuus aika huojuva käsite. Vastaavia hintoja koivutukista on maksettu muuallakin, ei vaan Päijät-Hämeessä. Mitä tulee noihin kannattavuuslaskelmiin, ovat menneet uusiksi. Tutkimus, kuten Pukkala ja Tahvonen ovat sen osoittaneet.

    Visakallo

    Se on totta, että kannattavuuslaskelmat ovat uusiksi menneet meilläkin. Aikaisemmin huonoimmin kannattavat koivikot nousivatkin yhdessä yössä niukasti kannattavimmiksi. Katsotaan nyt, jatkuuko tämä koivun hintabuumi pidempään.

    A.Jalkanen

    Lukaisin tuossa Lauri Vaaran teosta vuodelta 2010 ”Tehottomuutta, terroria ja tiedotusta maan metsissä”. Tiedot viljelymetsien 40 vuoden tappiollisesta tamppauksesta taitavat olla peräisin siitä. Vertaillaan esimerkiksi s. 33 kuvassa nuorten viljelymetsien kasvua 2,4 m3/ha vuodessa kaikkien metsien keskimääräiseen kasvuun 4,3 m3/ha vuodessa. Vasta 40 vuoden iässä ennustetaan viljellyn metsän kasvavan yhtä paljon vuodessa kuin keskimääräinen metsähehtaari.

    Nyt kuitenkin on jo käsissämme mittaustodistuksia esimerkiksi Visakallon viljelymetsien päätehakkuista, joissa keskikasvu on ollut luokkaa 10 m3/ha vuodessa. Pohjoisempanakin viljelymetsät kasvavat hyvin. Kasvutulokset ja puun hinnan muutokset keikauttavat laskelmat metsätalouden  investointien kannattavuudesta uuteen asentoon.

    puutuomas

    Se on ”metsänhoidolla” saatu tämä koivupula aikaiseksi. Metsuri aikoina monesti pahaa teki kaadella kuusitaimikon päältä puolta isompia, huippulaatuisia rauduskoivuja kuusten tieltä, mutta mhy,n ohjeet työmaille oli semmoiset. Etenkin kun silloin jo tiedostin Suomen koivupulan ja riippuvuuden venäjästä tässäkin asiassa. Eräällä työmaalla sain soittamalla sovittua isännän kanssa että parhaat koivut saavat jäädä, mutta kun myöhemmin vuosien päästä ajelin palstan ohi jätetyt koivut loistivat poissaolollaan eli tod.näk. isäntä tuli katumapäälle ja kävi itse kaatamassa lopulta koivut kenttään. Tosin p-pohjoismaalla koivu tukin markkina hinnat olivat olemattoman pienet silloinkin.

    Panu

    Visakallo / Puun takaa näyttää olevan eri mieltä nuoren viljelymetsän kasvusta:

    ”23-vuotias rauduskoivikko”

    ”Kasvu 32 mottia / ha / v”

     

Esillä 10 vastausta, 1,261 - 1,270 (kaikkiaan 2,329)