Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 1,251 - 1,260 (kaikkiaan 2,329)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Jovain

    Onhan se kyseenalaista kun muutama huipputuottaja hallitsee keskustelua ja metsien tila on aivan muuta. Tuotot moninverroin alemmat ja hoidon tila mitä on, hoitorästejä yli miljoona hehtaaria. Ja mitä jk metsiin tulee, täällä esitetään paljon katteettomia väittämiä. Ja eiköhän väittämät lähde jo ihan lain ja metsänhoidon suosituksista lähtien. Uuusi laki suosittelee harsimaan lähtötilannettaan (harsintajulkilausuma) rinnastettavalla tavalla. Suosittelee harsimaan metsiä tälläkin hetkellä lakirajoille, ilman metsältä edellytettävää uusiutumisvelvollisuutta tai uudistamisvelvollisuutta ja luokitellaan kasvatushakkuuksi. ”Kasvatushakkuu tehdään alueelle jäävän puuston kasvattamiseksi. Samalla voidaan pyrkiä edistämmään uuden taimiaineksen syntymistä”. Tämä on lain suositus jatkuvan kasvatuksen vaihtoehdoksi tällä hetkellä. Muut luontaisen metsänhoidon vaihtoehdot luokitellaan uudistushakkuisiin ja ovat jaksottaista metsänhoitoa. Pitäisin jatkuvan kasvatuksen luokitusta puutteellisena, voi olla myös syy, mistä syystä jk metsänhoito ei ole yleistynyt.

    Metsuri motokuski

    Etkös sinä jovain ole ollut jk metsien puolestapuhuja. Mihinkä sitä jk metsien puolesta puhumista voi verrata kuin jk metsän metsänhoitosuosituksiin. Jos itsellä on joku muu malli niin hyvä on, mutta ei sitä pidä tuoda sellaiseen mallinnukseen joka ei vastaa vallitsevaa normistoa. Tämähän on hyvä tässä meidän metsänhoidossa nykyään että jokainen saa soveltaa niitä haluamallaan tavalla.

    Jovain

    Kyllä sen voi tuoda ja suosittelen tuotavaksi. Eihän metsänhoitoa voida jatkaa jatkuvassa puutteen tilassa. Uudelleen päivitystä aina tarvitaan.

    A.Jalkanen

    Minusta Erkki Lähteen nuiva suhtautuminen pienaukkoon on ihan oikein. Miksi tehdä sellainen kun voi tehdä saman tien normaalin aukon jonka voi muokata?

    Jovainille huomautus että vaikka metsälaissa on lakirajat, ei metsää tarvitse tietenkään hakata pohjapinta-alan alarajan mukaiseen harvuuteen, vaan voi ylläpitää suurempia puustoja. Etenkään jos ei välitä uudistuuko metsä vai ei, vaan hakkailee niin kauan kuin hakattavaa on ja uudistaa sitten tarvittaessa avovaiheen kautta. Vapaa kasvatus siis.

    Nykyiset metsälain ohjeet ja luokitukset sallivat em. vaihtoehdot ja niiden yhdistelmät ilman mitään rajoituksia. Perustelut metsälain muuttamiseksi pitäisi olla todella vahvat. Sellainen peruste voisi olla avohakkuiden heikko uudistaminen. Käytännössä hirvi estää joskus uudistumisen täysin, ja siitä olisinkin enemmän huolissani, en jatkuvasta kasvatuksesta.

    Jovain

    Hakataan harvaksi ja tehdään pienaukkoja, että taimettuisi. Niin ei kuitenkaan useinkaan tapahdu. Aiheuttaa tyhjäkäyntiä puuston kasvulle ja metsän uudistumiselle. On edelleen lain ja suositusten mukainen vaihtoehto jk:lle ja toisaalta muut luontaiset vaihtoehdot luokitellaan jaksottaiseen metsänhoitoon kuuluviksi. Eikö sitten olisi sama luopua tuosta ”tuottamattomasta” vaihtoehdosta ja pitäytyä jaksottaisessa metsänhoidossa, johon myös avohakkuut kuuluvat. Jaksottaisen hakkuut ovat jo tällä hetkellä tasa- ja erirakenteisia. Jäisi tuo hoitomuotojen välinen erittely (eriyttäminen) pois.

    Metsuri motokuski

    Kyllä se kuule jovain  toimii ja hyvinkin. Olemme saaneet tästä lukea parin ketjun verran ja lähes 1000 sivua. Tuloa tulee reilusti paremmin kuin jaksottaisella. Jokainenhan sen tietää että kuusen taimi ei kasvuun valoa tarvii. Tiukka jk niin metsäpohja luontaisesti syntyneitä taimia täynnä.  Yksinkertaista.

    Reima Muristo

    Se on maanomistajan oma asia miten metsänsä kasvattaa. En taloakaan rakenna sen mukaan miten joku eilispäivän timpuri jollakin raksa-foorumilla päätänsä paukuttaa.

    Timppa

    Taloja voi tehdä omistajan mielen mukaan, kun  vain muistaa huolehtia kunnon  perustuksista.  Puilla on oma tyylinsä kasvaa.  Siihen eivät omistajien toiveet vaikuta.

    Visakallo

    Jovain: ”Onhan se kyseenalaista, kun muutama huipputuottaja hallitsee keskustelua ja metsien tila on aivan muuta.”

    Mitä kyseenalaista siinä on, että jotkut kertovat metsänhoidon tuomista mahdollisuuksista? Pitäisikö jakaa vain surkeutta ja valittaa päivästä toiseen?

    Petkeles

    ”Pitäisikö jakaa vain surkeutta ja valittaa päivästä toiseen?”

    Maaninen vaihe näköjään menossa. Unohtui ne hirvien talvilaidunalueet, vihreä uhka, uhriutumisen eri muodot (eikö mikään riitä ja miksei muiltakin vaadita ym. ym.) ja viranomaisten vankina eläminen.

Esillä 10 vastausta, 1,251 - 1,260 (kaikkiaan 2,329)