Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 1,231 - 1,240 (kaikkiaan 2,324)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Visakallo

    Perko: ”vähiten  kaipaan asiattomia kirjoittajia.” 

    -Ketkä täällä sellaisia ovat?

    Puuki

    Perko ei itse tunnista päätehakkuun tuloeroa tasaikäisen hyväksi koska silloin siltä 20-40 v. tappiokausi-väitteeltä menisi pohja pois. Ilmiselvä tuloero jota yksi tai kaksi palstalle kirjoittavaa ei pysty tunnistamaan.

    A.Jalkanen

    Valita Perko Tahvoselle, älä minulle. Jos esität täällä kunnon laskelman tappiosta, voidaan kyllä yrittää ruotia asiaa. Ennen kuin on numeroita näkyvillä on turha keskustella.

    Perko voisi myös miettiä vähän päätöksentekotilannetta jossa on mahdollista tehdä joko aukko tai jatkaa jatkuvalla kasvatuksella: eikö päätöksentekoon todella mielestäsi vaikuta sillä hetkellä aukosta saatava suurempi tulo ja mahdollisuus sijoittaa se joko metsän uudistamiseen tai metsän ulkopuolelle? Sama puute kuin YLE:n jutussa jossa haastateltiin Timo Kujalaa.

    Perko

    Kyse on jaksollisen  menetelmästä. En tarvitse opetusta siitä tai  muusta.  Edelleen  on outoja vertailuja sitä tappioputkea ette näe  tai puutuu halu ymmärtää.    A.J. oletko itse myynyt puita aukosta?

    A.Jalkanen

    Olen ollut metsänomistaja 50 vuotta joten kyllä olen myynyt puita.

    Metsuri motokuski

    Tämä keskustelu on vähän samantasoista kun eduskunnan keskustelu nykyään. Vasemmisto tuomitsee kaikki säästö ja työllistämistoimet mutta heidän omassa vaihtoehdossa puuttuu nämä laskelmat kokonaan.

    Jk :ssa lasketaan aukon jälkeen 20 – 40v ensimmäiselle vuodelle nolla tuloa joka ei pidä paikkansa.  Ei huomioida sitä että jaksollisessa kerralla kuitataan suurempi puumäärä aukkohakkuuassa paremmalla kuutiohinnalla kuin jatkuvassa hakataan tipottain. Koskaan ei päästä kunnon kertymään ja kuutiohinta on huomattavasti pienempi harvennustukin hinta.

    Uskon että perko ja jovain tätä kritisoi mutta sen verran olen kyllä kumpiakin kauppoja tehnyt ja hakannut että aika selvältä tämä vielä näyttää. Jos asia olisi toisin niin varmaan kaikki säätiöt ja rahastot olisivat metsänsä siirtäneet jatkuvaan kasvatukseen.  Heillehän mikään muu ei merkitse kuin kustannus ja saatava puunmyyntitulo.

    Perko

    Välillä tehdystä  loppuunmyynnistä tulonsiirto seuraavaan jaksoon muuttaa  laskennallisen jakson ajaksi  ne kaksi jaksoa yhteensä!   Yksikertaisella ajattelulle se on hankala tehdä mopon pukilta.   Summautuu kaksi tappiollista jaksoa.

    Metsuri motokuski

    Olet oikeassa. Minun yksinkertainen ajattelu ei riitä moiseen ajatteluun. Onneksi vielä pärjännyt kohtuullisesti näinkin yksikertaisena.

    A.Jalkanen

    Se joka jättää uudistamisen huonolle tolalle ei ajattele tulevia: jää huomiotta metsätilan heikko arvonkehitys tulevina vuosikymmeninä. Ei uudistamiskustannusta Perko tarvitse ajatella tulonsiirtona. Voi ajatella myös niin että päättynyt kiertoaika oli se mikä se oli ja sen tuotto on pankkitilillä.

    Nyt aletaan miettiä vuodesta 0 alkavaa tulevaa kiertoaikaa: kannattaako nyt sijoittaa takaisin metsään sen uudistamiseen kuinka paljon ja miten uudistettua metsää käsitellään tästä eteenpäin. Pohdinnan tulos riippuu korkovaatimuksestasi ja kasvupaikoista. Katso Tahvosen raportista Luontopaneeli 1C/2022 s. 27: Taulukko 2. Jatkuvapeitteisten ja jaksollisten ratkaisujen välinen kannattavuusvertailu kolmella kasvupaikalla 1–4 % koroilla ja 0–2 000 euron uudistuskustannuksilla hehtaaria kohti.

    Kts. myös Kuva 2 s. 8. Prosessimalliin perustuvia optimikiertoaikoja eri korkokannoilla, kasvupaikoilla ja lämpösummakertymillä. Tässä kuvassa metsä kehittyy niin kuin normaalisti ajatellaan: puustopääoma kasvaa koko ajan kohti päätehakkuuta. Poikkeuksena VT ja CT joissa korkeilla korkokannoilla päädytään alenevaan puustopääomaan.

    Voi tehdä kuten Tahvonen ehdotti yhtenä hyvänä vaihtoehtona: tehdään aukon uudistaminen normaalisti, mutta sen jälkeen kaikki hakkuut yläharvennuksina, paitsi ensiharvennuksessa voidaan tehdä heikkokasvuisten puiden poisto alaharvennuksena.

    PS1. Kuva 5. Jatkuvapeitteisesti hoidettujen metsien osuudet Euroopassa. s. 12 raportissa. Tämä selittää miksi avohakkuun kielto saa kannatusta etelämpänä Euroopassa.

    PS2. Kun miettii miten paljon rahaa ja työtä on näihin hiilinieluihin uhrattu, ne eivät missään tapauksessa ole Suomen valtion omaisuutta ilmaiseksi!

    Perko

    Taulukot ei  poista  itse  ongelmaa,  eikä  yläharvennusta  tehdä taimikoissa! kyse on myyntitulosta.    Vertailut sonnin- tai siankasvatukseen ei muuta  sitä.

Esillä 10 vastausta, 1,231 - 1,240 (kaikkiaan 2,324)