› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 1,211 - 1,220 (kaikkiaan 2,323)
1 2 3 … 121 122 123 … 231 232 233

  • Aukon tuottomenetelmät

    Sent on: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 17.3.2024, 11:27

    Lasken  yleisesti tunnetuilla numeroilla mutta en käytä ”lainametsiä tai esi-isien odotuksia” tuottavuuden  oikaisuissa jos niitä käytetään  on nekin hehtaarit  ja aikajana liitettävä laskelmaan.  Pitää olla selkeä  tieto ajasta, ha:t , näkymä  milloin pinot ovat myyty ja niiden perusteella tehdä päätelmä mitä  tuottavuuden juttuun kuuluu.

    Linkissä ei ole käsitelty  myyntiä, €- tuottavuutta   ja odotusta .

    A.Jalkanen 17.3.2024, 12:23

    Perko, lue tämä toinen raportti sekä lainaukseni siitä tuolta edeltä! Metsien hoito jatkuvapeitteisinä: katsaus taloudelliseen tutkimukseen, Suomen Luontopaneelin julkaisuja 1C/2022

    https://luontopaneeli.fi/wp-content/uploads/2022/04/luontopaneelin-julkaisuja-1c-2022-metsien-hoito-jatkuvapeitteisena-katsaus-taloudelliseen-tutkimukseen.pdf

    Johtopäätökset. Tulkitsen Tahvosen katsauksen tuloksia niin että tilanteesta riippuen kumpi tahansa jaksollinen tai jatkuva voi olla kannattavampi. Joka tapauksessa kannattavuutta voidaan parantaa hyödyntämällä luontaista uudistamista ja suosimalla yläharvennuksia.

    Jos meillä siirryttäisiin laajemmalti jatkuvapeitteiseen malliin, metsien tila palaisi kohti sotia edeltävää aikaa eli puustopääomat ja kasvu alenisivat. Tämä voi olla toisinaan yksityistaloudellisesti hyvä vaihtoehto, mutta tuskin kuitenkaan kansantaloudellisesti.

    Perko 17.3.2024, 13:17

    Lähtö paljaalta maalta  on luonnoton ja siihen ei voi oikeaa jk vertailua tehdä.   Mutta  jo siinäkin  jk  on vähintään samanarvoinen.   Koealan kasvu vaikutti olevan heikko lusto alle 2mm ..  Ei mitään poikkeavaa jos aukon tuottoa verrataan  ” vauhdissa” olevaan jk tuottavuuteen  niin jaksottainen on 40 vuoden kohdalla  täydellisesti taantunut.   Jaksottaisen  menetelmään tarvittaisiin  ensimmäisen 20 vuoden tuottavuuteen parantava muutos.

    — Tuo ennusteesi metsien kadosta  ei voi nopeimmin toteutua kuin  aukkoja tekemällä.  Jatkuvapeitteisetmetsät  eivät  johda tuhoon päinvastoin.

    A.Jalkanen 17.3.2024, 13:32

    hakkuiden jälkeinen puuston tiheyden kasvattaminen lisäsi jäljelle jätetyn puuston kasvua

    Tämä on yksi keskeinen syy siihen miksi jatkuvapeitteinen metsä häviää kasvussa ja hakkuumäärissä. Lehtimassaa ei vain ole tarpeeksi, kun liikutaan melkein puolet alhaisemmissa pohjapinta-aloissa. Esimerkiksi kuusikko Keski-Suomessa: jaksollinen 20-30, jatkuva 10-20. Mikä kellekin on tärkeää, prosentit vai eurot, sen voi sitten päättää itse. Keskimääräisellä kasvupaikalla alun 20 vuoden taimikkovaiheen osuus kiertoajasta on loppujen lopuksi pieni.

    suorittava porras 17.3.2024, 13:38

    Jk metsän taimi lähtee varsinaiseen kasvuun vasta nelikymppisenä ja metrin-puolentoista mittaisena ,kun varjostava puu läheisyydestä lähtee.  Tuossa iässä jaksollisesta korjataan jo toista satoa ja ensimmäiset rungot ovat tukkimitoissa.  On varsin outoa pitää taloudellisesti parempana menetelmää ,jossa myyntikelpoinen tukkipuu on iältään 100-120 vuotta. Jaksollisessa puu ”kypsyy” käyttökelpoiseksi puolessa ajassa jk-puihin verrattuna.

    KeMeRat 17.3.2024, 14:03

    Pitäisiköhän tasapuolisuuden nimissä mainita, että osa niistä taimista syntyy sinne poistetun puuston aukkoihin ja kehittyy ilman tuota 40 vuoden odottelua. Toisekseen puun iällä ei suoranaisesti ole vaikutusta myyntihintaan.

    Timppa 17.3.2024, 16:13

    Pitäisiköhän tasapuolisuuden nimissä mainita, että osa niistä taimista syntyy sinne poistetun puuston aukkoihin ja kehittyy ilman tuota 40 vuoden odottelua. Toisekseen puun iällä ei suoranaisesti ole vaikutusta myyntihintaan.

    Kokemusperäistä tietoa on, että pieneen aukkoon syntyy luontaisesti kuusia harvakseltaan ja ne ovat kasvaneet 16 vuodessa metrisiksi turilaiksi ja vastaavasti viljelykuuset ovat ainakin 6-7-metrisiä.

    Eihän puun iällä ole aina vaikutusta myyntihintaan, mutta hyvä kasvu tuottaa enemmän myytävää ja ison leimikon yksikköhinnat ovat paremmat.  Metsätaloudessa on myös kiinteitä kuluja, jotka eivät riipu myyntimääristä.  Mitä enemmän myydään, sitä vähemmän nämä kiinteät kulut rasittavat metsätaloutta.

    Perko 17.3.2024, 16:51

    Selitykset  ovat näköjään  paljolti jk teoriaa  tuohon  aukon  ongelmaan.  Jaksottaisen kasvattajatkin ovat täällä erikoisia.  Ymmärrän, että  jurppii huomattuaan miten  noinkin viisaita  asiantuntijoita on kusetettu vuosikymmeniä.  On tosi sankarillista mutta typerää puolustella huijareita!   Rahansa ja puut  hävinneen  kokemus   on ilkeä tunne, eikä monet siitä pukahdakaan sivullisille.   Niin se menee!  pitää selitellä kasvuja  ja taimi harvuuksilla  alkaa  kilpailla ihan muusta menetelmästä  vieraassa metsässä sillä yrittää peitellä  tappionsa.

    Jovain 17.3.2024, 18:13

    Jk metsäkin tarvitsee puustopääomansa, ei se tule puolikkailla.

    Perko 17.3.2024, 18:26

    ” Keskimääräisellä kasvupaikalla alun 20 vuoden taimikkovaiheen osuus kiertoajasta on loppujen lopuksi pieni.”  — Niin on ,   rahatonta  yhtä jaksoa kestää vielä senkin päälle  20 vuotta, alkaa vasta  puunkasvu  josta saa rahhaa !   No ,  semmoistahan se on ollut ja  ei kai  muutu.  Ennakoinnista ei ole hajuakaan.

Esillä 10 vastausta, 1,211 - 1,220 (kaikkiaan 2,323)
1 2 3 … 121 122 123 … 231 232 233