Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 1,191 - 1,200 (kaikkiaan 2,317)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Puuki

    Arvioita laskelmat aina on mutta esim. päätehakkuutilanteesta lähtien prolongaamalla on jo tiedossa mm. hakkuun tuloerot . Ja korko% jolla lasketaan saadaan myös esim. vastaavan riskitason sijoituskorosta.  Myös Verrokkimetsän tuoton voi arvioida riittävän lähelle, kun on käytössä taulukot ja kasvupaikka on tiedossa.

    Perko

    Normaalimetsän tai minkä muun tahansa metsän tuotto/ha/vuosi -vertailu perustuu kassavirran laskentaan.”  sanoo Puuki.    Niin,  rahaahan siinä lasketaan silloin tällöin.

    Ostetun metsän  ” velkakorko” raksuttaa kesät talvet vuosikymmeniä. Tasaikäisen taimikoista jos tuotto viipyy  ja takaisinmaksuaika venyy  yli maagisen ”puolenvälin” niin  homma on vaarassa rysähtää tappiolle.  Tämäkin oli , Deza vu !

    PS, 10:04  sijoitus on  ”ketunraudoissa”  kotvasen  —  liki 40 vuotta ,  sen jälkeen peli on menetetty!    Laskennallista apua  saa aurinkopaneeli- kauppiaalta he osaavat loihtia  voittoja  melko olemattomista näkymistä.

    A.Jalkanen

    Se velkakorko raksuttaa vain jos ostit metsän velalla. Jos ostit sen omalla pääomalla tai jos maksat velan nopeasti pois, ostetun metsän kasvu on heti tuottoa pääomallesi. Sen ajatustapa on ok että näkee viljellyn taimikon tuottavan ensimmäisinä vuosina tappiota, mutta ei kuitenkaan 40 vuotta. Tappioputken pituus riippuu uudistamiskustannuksista ja omasta tuottotavoitteesta (korosta). Tappiota on siis se kun saatu korko on pienempi kuin oma tuottotavoite.

    Tilanne tasoittuu kiertoajan kuluessa kun sen keskivaiheilta alkaen tuotto on suurempi kuin tuottotavoite. Nyt sitten kun jaksollisella kasvattajalla on metsiä eri kehitysluokissa, hyvin tuottavat varttuneet metsät kompensoivat sen verran, että metsikkökuvioiden keskituotto metsätilalla voi olla sama tai parempi kuin jatkuvassa mallissa.

    reservuaari-indeksi

    ”Jos ostit sen omalla pääomalla tai jos maksat velan nopeasti pois,..”

    Lähelle voidaan päästä jos se oma pääoma on ollut nolla tai negatiivisella (esim. inflaation vaikutus) korolla. Sama täytyisi ottaa huomioon ”maksat velan nopeasti pois”-ajattelussa.

    ”eli sen keskivaiheilta alkaen tuotto on suurempi kuin tuottotavoite..”

    Siis näinkö käynee olipa tuottotavoitteet mitä tahansa, no ei kai sentään.

    Vieläköhän AJ on sitä mieltä että jos 1000 € sijoittaa ja saa 1000 € takaisin, niin tuotto-% on 100. Jos, niin tuo matemaattinen ongelma kannattanee ottaa selvitettävien asioiden listalle.

    Lauri

    mehtäukko

    ”…viljellyn taimikon tuottavan ensimmäisinä vuosina tappiota..”  Onko noin?Maanmuokkauksen ja naveromätästyksen hyödyt alkaa raksuttaa kassaan ensivuosista alkaen parempana kasvuna kuin ilman niitä. Ensivuosien ”kasvu” on vaan pakollinen vaihe puun kehityksessä tukkipuuksi, eikä takaisinmaksun viipyminen voi olla mikään puute. Se on tavanomainen vaihe metsätaloudessa. Kuviothan tuottavat ”lomittain” kehitystensä mukaan.

    MaalaisSeppo

    Onhan näitä määräaikaistalletuksia, jotka eivät ilmeisesti tuota joidenkin mielestä mitään ennen kuin talletusaika loppuu ja rahat korkoineen voidaan nostaa

    A.Jalkanen

    Kirjoitin edellä: Tappioputken pituus riippuu uudistamiskustannuksista ja omasta tuottotavoitteesta (korosta). Ei metsältä tietenkään mitä tahansa voi vaatia, kohtuus kerjätessä! Tappioputken saa vaikka äärettömän pitkäksi kun tarpeeksi nostaa korkoa.

    mehtäukko

    Mutta jos/kun jk:ssa ei niitä taimia synnykään kohtuu-ajassa saati täystiheästi, …”tuotto viipyy  ja takaisinmaksuaika venyy  yli maagisen ”puolenvälin” niin  homma on vaarassa rysähtää tappiolle…”

    Mutta eihän tuota olla muistavinaan!

    Puuki

    Aikatekijä eli korko pitää ottaa aina huomioon. Jos tulo saadaan nyt eikä 20 vuoden päästä, on rahalla suurempi arvo.  Näissä jk-uskovaisten puheissa ihmetyttää miksi eivät osaa ottaa huomioon sitä, ilmiselvää tuloeroa päätehakkuuvaiheessa. Ihan simppelillä laskutoimituksella selviää miten käy jatkossa , kun toisella tyylillä saadaan heti alkuun esim. 3000 €/ha enemmän tuloa kuin toisella.

    Perko

    on metsiä eri kehitysluokissa, hyvin tuottavat varttuneet metsät kompensoivat sen verran”  

    Noissa on se sama tappio olemassa jo 40 v  alla entuudestaan.  Ajatteletko noin A. J.  vai ”narutatko” noita  kumppaneita?

    — Tuota  entistä tappiota vielä Puuki ojentaa avuksi kuin faraon ryöstettyä hautaa.

Esillä 10 vastausta, 1,191 - 1,200 (kaikkiaan 2,317)